Polttoaineen Kulutuslukemia.

[wellu]

2009 Fiat Linea T-jet 120 lukemia alkanut kertymään nyt pikkuhiljaa, kun on voinut tankin tankata täyteen.
~3000km:n matkalla keskimääräinen polttoaineen kulutus on ollut 7.14l/100km, pienimmän ollessa 6.65l/100km ja suurimman 7.8l/100km. Pienin lukema on pääasiassa maantietä (60km taajamapyöritystä ja 450km maantietä), suurin lukema on pelkkää taajamapyöritystä parisen sataa kilometriä ja termostaatin vaihto (paljon tyhjäkäyntiä jne).

Tuollaisessa taajama-vetoisessa työmatkapyörittämisessä (taajama= 40/50/60kmh rajoituksia, muttei kaupungin keskustaa) näyttäisi näillä pikkupakkasilla menevän aikalailla 7.2+/-0.3l riippuen ruuhkan määrästä. Maantiellä jos ajelee tasaista 80kmh, niin kulutusnäyttö hissuksiin valuu alle 6, mutta jos painelee satasta, niin 6.8 aikatavalla vakio. Kulutusnäyttö vaikuttaisi olevan 0.2l optimistisempi, kuin todellisuus.

Eli hyvin sama juttu, kuin 1.4 Stilolla. Maantiellä menee vähällä, jos ei ajele satkua. Tosin tässä on tuota ruutia aikatavalla erilailla, kuin stilossa ja nuo pienimmät mitatut maantielukemat pitävät sisällään kuitenkin semmoisia ohituksia, mitkä olisi esim. Stilolla jääneet tekemättä.

Seuranta jatkuu.

Jatkoraporttia...
Toistuvista vikakoodeista (tutkimista ja tyhjäkäyntiä PALJON), sekä jäätävän kovista pakkasista johtuen huippulukema on 9.14l/100km viime viikon perjantailta, kun 140km:n mittausjakson keskinopeus oli 28km/h (paaaaljon tyhjäkäyntiä). Muutoinkin tyhjäkäytön vuoksi on kulutus pyörinyt parin tankillisen verran 7.8-9l/100km lukemissa. Pienin mitattu tankkaus 6.66l/100km sekalaisessa ajossa.

Saa nyt nähdä millaisia lukemia alkaa ilmestymään. -30 keleissä kulutusmittarin mukaan noin 7.5-7.8 kun ajo on pelkkää maantietä. Tankkauksista laskien tuota luokkaa.

Nyt kelit on lauhtuneet ja 257km:n matkalla keskikulutukseksi tietokone sanoo 5.8... Näillä näkymin perjantaina tankille, niin nähdään mitä 1.4 T-jet vie Linean kopassa vakionopeudensäädin -ajossa, kun on vikatila päällä.

[Midi^]

Viimeiset 4000km 1.6 multijet farmari Tipolla mennyt nyt 5.2 kulutukseen. Sekalaista ajoa, pikkuteitä ja motaria. Vähän kaupunkia.

Työauto Hyundai Tucson 2.0 4wd taas vienyt raikkaat 12l tässä talvikeleillä..

[Sämpy]

Vertautuu siis aika vahvasti emännän ex-autoon. CR-V bensaan, joka vei kesällä pihiajollakin 8-9 litraa. Kaikenlaista hienoa moottoritekniikkaa Hondassa mutta mitä hyötyä niistäkin. Nykyinen 1,5 bensa Suzuki vitara Allgrip vie kesällä reilu 5 ja nyt pakkasilla 6,2. Eikä ole hybridi vaan ihan perustekniikkaa. Haluaisin kuulla insinöörien selitykset miten kulutuksissa on niin jäätäviä eroja, miten kaasarifire vie puolet vähemmän kuin sama moottori hienolla ruiskutekniikalla. Ja Suzukin tapauksessa edes selitys "koska päästöt" ei päde, ei myöskään paino, vetotapa tai rengasleveys tai moottorin kestävyys.

Jos en väärin muista, niin aikoinaan twincamista tippui kulutus litralla kun hiukan sääti nokkia pieleen tehdasarvoista. Muutenkin 2-litrainen 131 vei vähemmän bensaa kuin sama auto 1,6 OHV:lla. Sitten taas 1,3 vie selkeästi vähemmän, mutta tuntuu kulkevan yhtä hyvin kuin 1,6. Onko nuo vaan niin yksilöitä miten sattuu rojut sopimaan keskenään? Ohvit kuitenkin suht samanverran ajettuja.

[MultiplaJTDmies]

Kovien -30 asteen pakkasten kahta puolta Multipla dieselillä muutama sata kilometriä 5,4l/100km. Puolenkymmentä Webastolla kohtalaista lämmitystä (eli vartti ainakin, pakkasten jälkeen ekan kerran melkein puoli tuntia). Ajot 1/4 kaupungissa ja loput maantietä, mutta siinäkin osa aika "nuljukumista" kantatietä polanteineen. Maantiellä rekkain vauhtiin stressittömästi ilman ohitteluja. Diesel tuntuu olevan kohtuu tunteeton talvelle ja ajopinnalle, ja erityisesti pitää muistaa, että konepellin alla on tasan 25v vanha ensimmäisen sukupolven 1,9 jtd CommonRail, ja eilen meni hauskasti 494494 km ohi. Eihän "vesinokkaeläin" muutenkaan juoppo ole, paljon numeroitaan nuukempi, kesällä 5l alittuu samalla ajotavalla helposti. Viime kesänä jopa tein pitkällä Pohjanmaan kierroksella kaikkien aikojen ennätyksen, tasan 4l/100km (tarkka oli jopa 3,97, mutta mittausvirheiden piikkiin menevät jo nuo kymmenykset). Silloin ihan tarkoituksella oli 2,6 bar rengaspaineet, yhden hengen kuorma vain eikä mitään painavaa lastia, varmasti laahaamattomat jarrut ja siloinen kuiva kesäkeli sekä edelleen nuo maltilliset rekkain kanssa huristelun vauhdit eli max 90. Keskisuomalaisia alamäkiä rullailinkin, jos ei ollut takana tulijoita.

Tuo edellä Samin pohtima kulutuksien ero jopa päälle päin samanlaisella tekniikalla tuli joskus 20v sitten koettua oikein käytännössäkin, enkä vieläkään tiedä, mikä asian selitti. Merkki oli tällä kertaa Renault, jonka vuosituhannen vaihteen 1,6 16v bensamoottori oli todennetusti nuukan maineessa. Tämä konetyyppi oli n. vuosina 1998-2003 ainakin ykkössarjan Meganessa, 1b-sarjan Lagunassa ja 1b-sarjan Scenicissä, kohtuu yksinkertainen ja perinteinen konstruktio. Kevein eli Megane oli helposti 4-5 l/100km välille kenen tahansa ajettava auto, eikä suuriotsapintaisen tilavehjes Scenic:kään ollut 6l/100km kummempi. Omistajat tykkäsivät niin kulutuksesta kuin koneen ominaisuuksistakin tuossa kokoluokassa. Vaan annas olla, kun tuli kaikkiin kakkossarjan mallit, samalla moottorilla, samoin suoritusarvoin: kulutukset nousivat pahimmillaan jopa toista litraa käytännössä satasella, minkä muutama omistaja kertoi pettymyksekseen todenneen. Päästään tuohon Samin kysymykseen, mikä selittää tällaista, kun tuskin autojen painot olennaisesti muuttuivat (nyrkkisääntöhän on ollut, että jokainen sata kiloa painoaa lisää kulutusta puoli litraa satasella noissa kokoluokissa): koneen sisäiset kitkat muuttuneet joidenkin materiaalien muutosten takia? "Viherpesu" eli moottorinohjaukset säädetty jotenkin testimalleista selviämiseksi, ei käytännön ajoissa? Mitä muuta? Jos joku osaisi selittää, niin mieluusti kuulisin. Minulla ei ole bensa-Renua ollut itsellä, mutta ajanut olen noilla vanhemmilla, niiden kanssa kyllä pääsi suorasuihkutteisten tasolle jo kauan ennen "teeäsii"-aikoja.

[Sämpy]

Heitän sellaisen että jokin lievä päästö/toimintaongelma, joka ratkeaa helpoiten kun ruuvataan vähän syöttöä isommalle. Miksi nähdä vaivaa jos palkka on muutenkin insinöörin mielestä paska?

Vaihtoehto B, väki vaihtunut suunnittelussa. Tuskin on vain nykypäivän ongelma, että tietotaito kävelee ovesta ulos ja projektit lykätään osaamattomille tumpeloille. Johdon mielestä mitään ongelmaa ei ole, koska samanlaisia koulun käyneitä insinöörejä ne uudetkin on. Kunhan kvartaalissa näyttää hyvälle.

"luoja tietäisitpä kuinka vähällä järjellä tätä maailmaa johdetaan" voi hyvinkin toteutua myös autotehtaassa.

Tuosta muistui Opel Mokka. vie käytännössä bensana 2 jopa 3 litraa enemmän kuin paperilla. Omistajat on koittaneet saada noita takuukorjaukseen, mutta valmistajan mukaan niissä ei ole mitään vikaa. Käsittääkseni jopa hiukan yksilökohtaisia eroja?

[wellu]

Kulutukseen vaikuttaa eniten päästöt ja nokat noissa siviili-romuissa. Eli oliko esim 1.6 16V megane vuodelta 1998 samoilla nokilla, kuin kakkossarjan megane? Sanon ei...ainakin toisessa on VVT.

Sitten jos vertaa kaasari vs ruisku katalysaattorilla, niin taas päästöt. Kaasutin menee laihalla tai stoikassa, kattiruisku aina laiha/rikas/laiha/rikas/laiha/rikas....
Tän lisäksi varmaan sytytysennakoissa on eroa, mitä voi missäkin koneessa käyttää, ja sitkäennakosta voi kaivaa isojakin säästöjä. Kattiruiskuissa sytkäennakon uskoisin olevan tehty päästöjen ehdoilla.

Sitten pitää vielä mainita sähkö. Se laturi pyörii akselivoimalla ja parhaimmatkin moottorit polttavat karkeasti 3.3kW:n edestä polttoaibetta yhden sähkö-kw:n eteen. Nykyautoissahan näitä sähköhelvetinvirityksiä riittää yhdessä kappaleessa enemmän, kuin koko kylän autoissa 1970...

Tässä omat väittämät.

[Sämpy]

Aivan varmasti totta. Mutta ei ihan täysin selitä juuri niitä älyttömiä vaihteluita teknisesti samankaltaisissa autoissa, tai ainakaan että onko ne nokat vaan osaamattoman suunnittelemat ja mikä niihin johti, jos vaikka päästöluokka ei ole oleellisesti muuttunut, autoissa on suht samat sähkövermeet sun muut

Juuri se että on VVT:tä, älylaturia, aerodynamiikkaa. Toisessa peruslaturi, tiiliskivimuotoilu perusmoottorilla. Sama kulutus tai jopa vähemmän. Tai kun kulutuslukemat tuntuu tulevan täysin jostain arvontarummusta näennäisesti paperilla samanlaiaista autoista. Onko vain niin vähän aikaa hieroa moottoria että jos vähän kanava heittää niin sitä ei huomata saati korjata, sitten pyörteet menee ihan erilailla kuin hienoissa suunnitteluohjelmissa muka olisi pitänyt mennä.

Tai tosiaan jos Renault vie 30% vähemmän polttoainetta kuin vaikka Opel tai Fiat, paperilla identtisellä moottoriratkaisulla. SItten puhutaan teknisestä kehityksestä ja jostain 2-3% säästöstä tälläkin ratkaisulla diibadaaba kun todellisuudessa heittoja tosiaan sen 20-30% mallien välillä. Vähän kuin Bottas puhuu kuinka on sitä ja tätä teknistä upeutta tulossa seuraavaan kisaan ja lopputulos on 6 sijaa huonompi.

Isossa kuvassa kulutus varmaan tippuu kun mitataan koko autoteollisuus, mutta silti erot ihan älyttömiä käytännön tasolla. Eikö ne vaan osaa vai viitti?

[wellu]

Minä epäilen, että on valmistajan pokerinaamasta kiinni, kuinka paljon uskalletaan näistä päästöseoksista poiketa --> paljonko sitä kulutusta uskaltaa leikata seos- ja kipinäsäädöllä ajossa.

Esim. minun mk1 Bravo 1.2 16V varmaan meni kans "ajokartoilla" hitusen laihemmalla ja sytkäennakot jotain muuta kuin päästömitatessa. Tulpat aina aivan puhtaat/vaaleat ja pidemmän maantierupeaman jälkeen jos vaikkapa kiihdytti, haisi hetken semmonen kuuma katalysaattori.
4.X kulutukset oli sillä ihan mahdollisia.

Nokka-akseleiden ajoitusten kanssa dilemma voipi olla vaikiampikin. Minusta esim mk2 punto 1.2 8V fire on janoinen, koska ei se kulje mihinkään. Minusta 75S, vanhemmassa kopassa, vie vähemmän jos ajo on "pyytävää". Se 60:nen on vain niin totaalisen nuhainen, että sitä joutuu polkemaan kokoajan, mikä nostaa kulutusta.

Samoja havaintoja väittäisin nähneeni monessa autossa. Jos tekniikka ns. "rullaa kevyesti", eli moottori ei tukehdu helposti, voi päästä auton ja moottorin kokoon nähden todella vähällä. Sitten taas vastaavasti pulleasti vääntävä astmaatikko vie sen saman aina, kuormalla tai ilman.

[mauricio]

Puhutaanko nyt vertailukelpoisista autoista, kun se suurin tekijä saattaa olla kuski itse. Myös 8V vapari ja 5- vaihteinen loota ja jos ajotyyli on ajaa 130 km/h aina kun pystyy ja jarrut kirskuen seuraavaa estettä kohti, on se kulutuskin just sellanen kuin voi olettaa.

Jos ajaa autolla kuin autolla kuin mummo tai vaari, ei se kulutuskaan muodostu niin isoksi. Viralliset kulutuslukemat on jotain tehty tasasella tai myötämäkeen ajaen, jarrut optimoitu ja kaikki korin urat teipattu.

[Aero]

Yksi millä voi tehdä yllättävän isosti eroa näennäisesti identtisen moottoriratkaisun, etenkin vapaahengitteisen bensakoneen kanssa, on vaihteisto. Jos samalla ajoprofiililla pääsee toisen auton välityksillä moottorin kannalta optimaaliselle kuormitusalueelle ja toisella ei, niin se näkyy kulutuksessa helposti jo aika selkeesti.

Samaten jos moottori saadaan kulutuksen kannalta optimaaliselle kuormitusalueelle sellaisella kierrosalueella, jolla se tärisee kuormittaessa, tulee helposti ajettua pienemmällä pykälällä ja kulutuksen kannalta heikommalla kuormitusalueella. Tähän sitten keksittiin ratkaisuksi ne vaihdevinkkarit ajotieturiin, jotka huutaa että tuuppaa nyt isompaa pesään kun moottori meinaa vielä täristää tulppansa irti.

[MultiplaJTDmies]

Totta nuo välitysten sopivuudet! Jonkinlainen käytännön esimerkki on vaikka kakkossarjan Uno, joka 1,1 Fire ruiskulla ei ole ollenkaan niin nuuka (kesälläkin 5,5l/100km maantiellä tekee tiukkaa, talvella litra lisää) kuin vaikka litrainen kaasariversio Fire ykkössarjassa (helpostikin 4-4,5l/100km esim. Y10:llä tai kevyemmällä Unollakin) - joka on Unona vielä nelivaihteinen ja pahuksen pirteäkin. Taloudellinen on myös kakkossarjan litrainen Fire 45 ie, mutta paljon laiskempi kuin kaasarisisarensa; polkemallakaan ei kulje sankaritekoihin, mutta ei vastaavasti pahasti kulutakaan, kuten tuli mm. viime kesän Fiat 127 Summer special-reissulla kerhomme sihteerin autolla todettua (4,8l/100km). Suorituskyvyn takia varmaan tuo "isolohko" tuli pian korvaajaksi. Sitten taas puolestaan jo 100kg painavampi ykkössarjan Punto 55 1,1 ie on paljon rivakkaamman tuntuinen kuin Uno 1,1 ie vastaavalla koneella, ja nuukakin vielä, taas osaavissa käsissä sinne 4,5l/100km maantiellä ja allekin. Tässä vaiheessa kyllä taisi tulla sytytyspuolelle uudempaa tekniikkaa, varmaan moottorinohjaukseenkin. Noin vm. -93 - -95 Uno 1,1 ie:ssä on jo Punto 55:n näköinen vaihteisto, mutta Punto vie selvästi pidemmän korren painostaan huolimatta kulutuksessa ja mielestäni ripeydessäkin. Siitä en ole ihan varma, onko vetopyörästön välitys sama, muistelisin, että Puntossa ainakin se olisi numeroiden perusteella suht lyhyt, josta johtuu rivakkuus, mutta se ei selitä nuukuutta, joka tulee jostain muualta. Kakkossarjan Punto 60:stä olen samaa mieltä kovasti kuin edellä kirjoittavat, eikä auto ole erityisen taloudellinen ikäluokassaan, mutta etenkään 2b-sarjassa ei ole lastentautejakaan, joten "turvallinen" tässä suhteessa omistaa, jos hyväksyy kuminauhamaisen moottorin luonteen ja 5,5-6l/100km maantiekulungit. Tässä kohtaa olisi hauska vertailla kakkossarjan Pandaa, kun sitä sai sekä 60hv että loppuvuosina 69hv "evo-Fire" (=Fiat 500 ja Lancia Nuova Ypsilon) virityksin; miten lie eroa kulussa ja kulutuksessa? Ypsilonhan on nuuka, helposti alle 5l/100km, taitavalla ajolla kaasari-Firen luokkaa, joskin sitten alakierroksilla jälleen laiskanpulskea. "Jupsin" hyvä puoli kumminkin on moottorin yllättävä "herääminen" 4000 r/min kohdalla, silloin alkaa olla "italohenkeä" jo ilmassa, eikä kulutus silti tunnu kasvavan, joten sopii monenlaiseen ajotyyliin. Ahdettuihin tottuneelle kuitenkin ainakin aluksi varmaan pettymys, jos on tottunut vaikka T-jettiin.

[wellu]

Dö-diin, tuli käytyä tankilla. 6.49l/100km näytti olevan tankkaamalla laskettu, ajotietokoneen näyttäessä 6.2l/100km.

Lopulta tuo kulutus nousi jonkun verran, koska perjantaina joutui pungertamaan lumihangessa ajaen, sekä kova pakkanen. Etenkin tuo hankiajo nostaa kulutusta, kun vastus on kova ja nopeus alhainen.

[Sämpy]

Kyllähän se nostaa, rullaus, ilmanvastus ja sisäinen kitahan ne on asiat mitkä hyötysuhteen lisäksi meinaa. Oma väittelynsä on sitten että nostaako lumi katolla kulutusta, vai muovaako ilmavirta siitä päinvastoin ajaessa juuri optimaalisen muotoisen kakun?

[Neverth]

..
Tässä kohtaa olisi hauska vertailla kakkossarjan Pandaa, kun sitä sai sekä 60hv että loppuvuosina 69hv "evo-Fire" (=Fiat 500 ja Lancia Nuova Ypsilon) virityksin; miten lie eroa kulussa ja kulutuksessa?
...

Näistäkin saa kolme ristiin vertailuun. "Eco" malleissa ainankin omalla vilkasulla erona on 3-5 vaihteen välitykset ja sitä sai kummallakin koneella, 69 sai vain pitkillä väleillä ohjekirjan perusteella.
69Hp Eco on nyt talviautona, toisin mittauksia en ole tehnyt sekä mittaristo kyykkää pakkasilla ja nollautuu vaikka koneella ei ole ongelmaa.
Vie ainankin vähemmän kuin T-Jet farkkutipo, mutta se ei ole paljoa vaadittu.
Omistajan kirjassa on merkitty co2 arvot 60/69 koneille kumpaankin vaihteistoon. Trafin mukaan oma olisi 60 eco kone, mutta moottorikoodi on 69 hevosvoimaisen 169A4 (rekkarissa 44kw) ja trafin päästöarvot on 69 eco ohjekirjan mukaan. 69 ecolle merkattu kulutus on desin pari pienempi ja mutta päästöarvot isommat. Vanhempi euro4 60 hp on 188A4 puntosta.
Toisin nyt katsoin nettiauton 2012 pandan niin sen päästöarvot on 113 trafissa (51kw), kun omassa on 119, mutta ohjekirjan mukaan 113(tai 129g ennen -09 facelift malleja?) on vanha ja 119 on tuo euro5 kone...
Raahessa oleva 2010 nettiauton kuvauksessa 69hv, mutta trafissa 44kW ja 119g, sama kuin omassa.
Joku aika sitten huutokaupas ollut ranskasta tuotu panda 1.2 oli 12x grammaa eli tuo vanhempi eco.
2009 pirkanmaalla merkitty 44kw ja 133g kuten ohjekirjan ei-eco 60 heppanen...ei noista ketään ota selvää ellei tehtaalta kysy.

1.6 2000 (ei obd) brava meni kanssa pienellä, maantiellä pääsi alle viiteen jos yritti. Siinäkin oli muistaakseni aika pitkät välit, ainankin 155 farkkumarean vitonen oli lyhyempi tai hyvin sama kuin tuon nelonen.

[wellu]

Kyllähän se nostaa, rullaus, ilmanvastus ja sisäinen kitahan ne on asiat mitkä hyötysuhteen lisäksi meinaa. Oma väittelynsä on sitten että nostaako lumi katolla kulutusta, vai muovaako ilmavirta siitä päinvastoin ajaessa juuri optimaalisen muotoisen kakun?

Joo, viimeksi jouluna kun piti ajaa 50km vastaavassa hangessa, näytti kulutusmittari 100km:n jälkeen 10.5l/100km... Eli varmaan jotain 12-15 ollut siinä pöperössä.