Minkälaisia ahtopaineita tuosta vakio Garret-T3 ahtimesta kannttaa ja voi ottaa koneen ja ahtimen keston ja toiminnan pahasti kärsimättä? Täällä on vilauteltu ko. ahtimen huonoksi puoleksi päittäislaakeroinnin huonoutta. Kuinka vakavasta ongelmasta on kyse, kestääkö lievästi korotettujakaan (1.0-1.5 bar) ahtoja ajoautossa? Olisiko Schwitzer S1BG järkevä vaihtoehto ko. ahtimelle? Onko luotettavampi kuin T3?Numeroiden mukaan tämä on pienempi ahdin kuin tuo vakio. Minkälaisista paineista ko. ahtimen kanssa voisi haaveilla. Kone olisi kevyesti kiristetty Fiat Croma 8V 2.0TC.
- Kari -
2.0 TC:n turboahtimet
Tuosta Garretin VAKIOSTA päätylaakeroinnista kerrotaan legendaa ettei 1,5baria kestä ja itsellä on sellaisnen mutu-tuntuma että jonnekin 1,2:neen ne paineet kannattaa jättää. Toinen "ongelmahan" on - jos siis Croman vakiosta puhallinta modaamattomalla pakopesällä käytetään - turhan korkeat pakopaineet. Mutta tuo pakopaineiden ja ahtimen heräämisen sovittaminen onkin sitten taas ihan oma taiteenlajinsa. Tuon Schwitserin sopivuus riippuu siitä mitä koneeltasi haluat. Tuosta Garretista on sitten todella montaa variaatiota tarjolla joten tuo riippuu ihan siitä minkä kokoinen ja mallinen To3:nen on kyseessä.
- Mistä se tieto löytyy? No oikeelta foorumilta tietysti! -
Ihan suppea ei ole valikoima S1B:den keskenkään joten valinnanvaraa riittää. Noiden orggis hukkaportin kanava on pieni joten voi olla ahtopaineen hallintaongelmia. Muuten kestävä ahdin kyllä enkä juuri ole kuullut ongelmista. Suurin osa Suomessa liikkuvista on traktorin ahtimia joten isolla pakopuolella imuun nähden..
Mielestäni pahin ongelma T3:lla on taipumus halkaista pakopesä. Yleensähän tuo menee siitä hukkaportin läppäventtiilin läheltä rungosta, pahimmassa tapauksessa itse pakopesään saakka. Päittäislaakerointi on se toinen tunnettu, lisäksi vanhemmissa turboissa on oikeakätisellä kierteellä kompurapyörä kiinni, joka joudutaan vetämään turhan tiukkaan ja akseli saattaa katketa.
Vakio T3 riittänee 250hv korville kohtuullisilla pakopaineilla ja rasituksilla, sen jälkeen kannattaa katsella hieman isompi (imu jotain 49..52 ja pako 55 voisi olla melko hyvä). Riippuu aina millaisia tehoja jahtaa.
Minä suosin erillistä hukkaporttia luotettavuussyistä, ja tarkemman säädönkin tuo tarjoaa. T3 Garrettiinkin on olemassa erillisellä hukkaportilla malleja muunmuassa Volvoissa. T4:stahan ei kiinteällä hukkiksella tehtykään.
Mielestäni pahin ongelma T3:lla on taipumus halkaista pakopesä. Yleensähän tuo menee siitä hukkaportin läppäventtiilin läheltä rungosta, pahimmassa tapauksessa itse pakopesään saakka. Päittäislaakerointi on se toinen tunnettu, lisäksi vanhemmissa turboissa on oikeakätisellä kierteellä kompurapyörä kiinni, joka joudutaan vetämään turhan tiukkaan ja akseli saattaa katketa.
Vakio T3 riittänee 250hv korville kohtuullisilla pakopaineilla ja rasituksilla, sen jälkeen kannattaa katsella hieman isompi (imu jotain 49..52 ja pako 55 voisi olla melko hyvä). Riippuu aina millaisia tehoja jahtaa.
Minä suosin erillistä hukkaporttia luotettavuussyistä, ja tarkemman säädönkin tuo tarjoaa. T3 Garrettiinkin on olemassa erillisellä hukkaportilla malleja muunmuassa Volvoissa. T4:stahan ei kiinteällä hukkiksella tehtykään.
Ville Vieri
www.villevieri.com/autot.htm
- Mikä taidoissa hävitään se tehoilla paikataan! -
www.villevieri.com/autot.htm
- Mikä taidoissa hävitään se tehoilla paikataan! -
Ääh, mähän unohdin mainita tietysti tuon pakopesän halkeilutaipumuksen mutta onneksi Ville jeesas... ;o) Tuohan taitaa olla kaikissa pikkasen enemmän käytetyissä halki. Lisäksi mielestäni hukkiksen porttaaminen entisestään heikentää tilannetta.
Schwitseri on ainakin Valmeteissa ollut yleinen ahdin ja tuollaisen S1B:n sopivan kokoisen yksilön löytäminen on ihan mahdollista, mutta tuskin valmiina. Lisäksi kannattaa koon lisäksi tuijottaa pesän a/r lukuun joka tosin tiiselin ahtimissa on yleensä bensakonetta suurempi (tosin Schwitsereissä tuota ei kaikkissa ole ainakaan kirjattu pesään). Noita S1B:tä ovat nisukkamiehet käyttäneet hyvällä menestyksellä korvaamaan Garretin T2:ta ja T25:ta - niiden korvaus-Schwitserien koosta ei mulla ole sen tarkempaa tietoa. Osien suhteen Schwitseriä pidetään kalliina mutta pakopuoleltaan vastaavasti kohtuullisen hyvin virtaavana.
Tuo 250hp vakiohyrrällä on jo hyvin ja siihen pääseminen edellyttää että ahdin on sitten ihan oikeesti kunnossa, mutta mielestäni ihan realistinen. Pakopaineet taitavat olla vaan jo tuossa vaiheessa aikamoiset tuolla .48 pesällä.
Schwitseri on ainakin Valmeteissa ollut yleinen ahdin ja tuollaisen S1B:n sopivan kokoisen yksilön löytäminen on ihan mahdollista, mutta tuskin valmiina. Lisäksi kannattaa koon lisäksi tuijottaa pesän a/r lukuun joka tosin tiiselin ahtimissa on yleensä bensakonetta suurempi (tosin Schwitsereissä tuota ei kaikkissa ole ainakaan kirjattu pesään). Noita S1B:tä ovat nisukkamiehet käyttäneet hyvällä menestyksellä korvaamaan Garretin T2:ta ja T25:ta - niiden korvaus-Schwitserien koosta ei mulla ole sen tarkempaa tietoa. Osien suhteen Schwitseriä pidetään kalliina mutta pakopuoleltaan vastaavasti kohtuullisen hyvin virtaavana.
Tuo 250hp vakiohyrrällä on jo hyvin ja siihen pääseminen edellyttää että ahdin on sitten ihan oikeesti kunnossa, mutta mielestäni ihan realistinen. Pakopaineet taitavat olla vaan jo tuossa vaiheessa aikamoiset tuolla .48 pesällä.
- Mistä se tieto löytyy? No oikeelta foorumilta tietysti! -
Eihän niillekään voi kintaalla viitata. 
Mutta hyvin tärkeä tuo A/R ottaa huomioon, en muistanut itse asiassa että noissa vakioissa on noinkin pientä käytetty. Jos asia halutaan karkean yksinkertaisesti ilmaista... Isommalla A/R:llä varustettu pakopuoli 'näyttelee' isompaa kuin oikeastaan on.
Toinen mielenkiintoinen juttu mikä ylikierroksista seuraa, on pyörän siipien lohkeileminen ja mahdollista on myös koko pyörän hajoaminen kappaleiksi.
Itsellä on suurinpiirtein vakio T3:sen pakopuolen kokoinen omassa Schwitzerissä, ja tuo on ainakin selkeästi liian iso 1100:eenkin, toisaalta pako A/R on rutkasti isompi kuin tuo 0.48.
Halkeiluongelmiin voi olla tuo ylikuumeneminenkin syynä, mutta yleensä nykyisten ahtimien ja toisten merkkien kestävyyttä perustellaan myös materiaaliteknisillä ja suunnittelusyillä. Halkeavathan joidenkin autojenkin kannet.
Mutta hyvin tärkeä tuo A/R ottaa huomioon, en muistanut itse asiassa että noissa vakioissa on noinkin pientä käytetty. Jos asia halutaan karkean yksinkertaisesti ilmaista... Isommalla A/R:llä varustettu pakopuoli 'näyttelee' isompaa kuin oikeastaan on. Toinen mielenkiintoinen juttu mikä ylikierroksista seuraa, on pyörän siipien lohkeileminen ja mahdollista on myös koko pyörän hajoaminen kappaleiksi.
Itsellä on suurinpiirtein vakio T3:sen pakopuolen kokoinen omassa Schwitzerissä, ja tuo on ainakin selkeästi liian iso 1100:eenkin, toisaalta pako A/R on rutkasti isompi kuin tuo 0.48.
Halkeiluongelmiin voi olla tuo ylikuumeneminenkin syynä, mutta yleensä nykyisten ahtimien ja toisten merkkien kestävyyttä perustellaan myös materiaaliteknisillä ja suunnittelusyillä. Halkeavathan joidenkin autojenkin kannet.
Ville Vieri
www.villevieri.com/autot.htm
- Mikä taidoissa hävitään se tehoilla paikataan! -
www.villevieri.com/autot.htm
- Mikä taidoissa hävitään se tehoilla paikataan! -
Löytyyhän T3:seen 0.36:takin jostin rs-eskosta. Mutta tuo 0.48 on melkeen yleisin noissa vakioautojen-kolmosissa, tuo harvinaisempi 0.63:nen alkaa olla jo tosiaan passeli tuollaiseen pikkasen viilattuun katuautoon, helpolla nomaalikäyttössä olevaan autoon voisi ajatella tuota 0.48:sia mutta yläkierroksilla mennään jo todella niille ylikierroksille. Kolmosia jos aikoo käyttää ja vähänkin isompia teholukuja ajattelee niin kannattanene suunnata katseensa vaikkapa Gralen tai nelikko-Cosan ahtimiin.
jostin rs-eskosta. Mutta tuo 0.48 on melkeen yleisin noissa vakioautojen-kolmosissa, tuo harvinaisempi 0.63:nen alkaa olla jo tosiaan passeli tuollaiseen pikkasen viilattuun katuautoon, helpolla nomaalikäyttössä olevaan autoon voisi ajatella tuota 0.48:sia mutta yläkierroksilla mennään jo todella niille ylikierroksille. Kolmosia jos aikoo käyttää ja vähänkin isompia teholukuja ajattelee niin kannattanene suunnata katseensa vaikkapa Gralen tai nelikko-Cosan ahtimiin.- Mistä se tieto löytyy? No oikeelta foorumilta tietysti! -