Vino tc:n pystytys ladaan

[Stefa]

Tuli jälleen aloiteltua mukamas paremman koneen tekeminen jäärataleluun. Näyttäisi koneesta tulevan melkoinen keräilyerä, kun tuohon on tarkoitus vain sovitella parhaat tallista löytyvät osat. Osalista karkeasti:

-lohko ja alakerta CHT cromaa
-öljypohja modattu 105 Ritmon pohjasta
-kansi 105:stä myös
-nokat laaksosen 310-asteiset hiotut betan nokkapukeissa, kun nuo on ainoat lasketut
-männät 100Sie regatan joihin kaivettu venakolot pakopuolelle imuille
-ruisku ie cromasta
-öljytermarilaippa-häsmäkkä bmw

Tämä sillisalaatti pitäisi sitten vielä tunkea ladan konehuoneeseen ja ladan laatikkoon. Croman vauhtiksella tottakai. Croman imusarja mahtuu, kun tekee pienen kääntöpalan kannen ja imusarjan väliin. Noh vähänhän se nousee konepellin päälle jo

Hitusen olen noita kaikenlaisia sovituksia jo nakerrellut sen verran, että voi laitella tästä vähän tarinaakin. Tuleepahan selvitettyä osien sekoittamista jonkin verran.

Ongelmaa tuli hieman kun vingutin tuon croman vauhtiksen mahtumaan ladan kytkinkoppaan ja sovittelin startin siihen. Vauhtiksien offsetti on sen verran erilainen, että kun croman hammaskehä on noin 9mm leveä, niin ladan startti ylttyy siihen vain viitisen milliä Jotain täytyy vielä siirtää. Joko sorvaa vauhtiksen takaa pois, samalla saisi sitä painoakin hieman. Tosin sitten menisi alakerta tasapainoitukseen, ja tuon säästäminen oli yksi idea lähteä tuota isoa pyörää käyttämään. Joten taidan tarkkuuskoneistaa rälläkällä startin vastinpintaa jokusen millin kytkinkopasta. Muuten tuo vauhtipyörä istuu jo kivasti, tosin aika ahdas tuo on, mutta millikinhän riittää. Aika rankasti sai paikoitellen vinguttaa, tosin ainevahvuudet riittävät. Kun kerran on sanottu että se mahtuu jyrsimällä, niin kyllä se muuten mahtuu.

Kuvia paiskelin kasan pällisteltäviksi, nuo on isoja (~700kt laaki), kun ovat vain nopeasti kamerasta viskattu. Yritän myöhemmässä vaiheessa tehdä katsojaystävällisemmän ratkaisun ja selostellakkin jotain.

http://www.students.tut.fi/~hayrinet/ku ... %20001.jpg

Viimeistä numeroa kun juoksuttaa 2, 3, .. , 30 asti on lisää. 23 ja 24 puuttuvat välistä.

Jotain tuli rustailtua, paljon varmaan unohtuikin, mutta myöhemmin.

[vvieri]

Croman imusarja mahtuu, kun tekee pienen kääntöpalan kannen ja imusarjan väliin.

Tuossa kannattaa olla tarkkana ettei kanavan suunta muutu äkisti imusarjan ja kannen liitospinnassa. Seurauksena on paha virtaushäiriö. Tosin kuvissa näyttää tuossa mielessä ihan hyvälle.

Joko sorvaa vauhtiksen takaa pois, samalla saisi sitä painoakin hieman.

Matsku lähtisi pääasiassa pyörän keskiöstä -> räjähdysriski kasvaa ja vaikutus inertiaan pieni. Eli mielummin esittämäsi kakkosvaihtoehto, eli modaa kytkinkoppaa tai starttia.

Mielenkiintoisen näköinen projekti kyllä. Ilmeisesti kytkinkopassa riittää moottorin kiinnitysten kohdalla ainevahvuus vieläkin?

Miten kytkinakselin tukilaakeri ajateltiin toteuttaa?

Tuon öljypumpun imuputken tiiveys kannattaa varmistaa vaikka paineilmalla ja saippuavedellä, siihen ei missään nimessä saa jäädä ilmareikiä. Samoin sumppuun ei saa jäädä hitsausknöölejä tai vastaavaa, ne murtavat pumpun ulomman rataskehän niinkuin asiasta on täällä kirjoiteltukin...

Betan nokkapukit tietysti vaativat koneen pystyyn asennettaessa modifikaatiota että öljynpinta säilyy oikealla korkeudella.

[Stefa]

Tuossa kannattaa olla tarkkana ettei kanavan suunta muutu äkisti imusarjan ja kannen liitospinnassa. Seurauksena on paha virtaushäiriö. Tosin kuvissa näyttää tuossa mielessä ihan hyvälle.

Kyllähän tuota yritin katsella kovasti mahdollisimman jouhevaksi. Oikeastaan jäi vielä hieman häiritsemään, kun tuossa välipalassa kanavan "lattia" käy hitusen alempana mitä kanavan lattia kannessa. Eli tuohon tulee pieni tavallaan kumpu, tiedä sitten minkä verran tuo vaikuttaa Toisaalta taas välipalassa sitten menee katon osalta säde hurjan pieneksi jos tuota lattiaa nostaisi. Tuossa on hieman yritettävä valita kahdesta pahasta pienempi. Nuo mutkathan on tehty vesijohtoputkimutkista ja ovat 36mm sisäreiällä, sopivat aika kivasti kanaviin.

Matsku lähtisi pääasiassa pyörän keskiöstä -> räjähdysriski kasvaa ja vaikutus inertiaan pieni. Eli mielummin esittämäsi kakkosvaihtoehto, eli modaa kytkinkoppaa tai starttia.

Ilmeisesti kytkinkopassa riittää moottorin kiinnitysten kohdalla ainevahvuus vieläkin?

Ajattelin lähinnä, että sitä voisi sitten sorvata kehältäkin. Tosin tuo on fakta, että keskiöstäkin pitäisi se 4-5mm ottaa. Ei hjuva. Kai tuon pitäisi sutia vaikka vakiopainoiset rojut pyöriikin, ainakin pienillä pykälillä

Vain alempien pulttien ympäriltä joutui ottamaan. Mielestäni pitäisi kestää ihan hyvin. Ainoastaan tuosta kopan ihan alareunasta ja startin poterosta tuli aika ohuet. Reikä startin poterossa oli tahallaan tehty kurkitus, jäi siihen yli millli. Startin kiinnityspulttien ympärille ajattelin tehdä tukipannan, joutui viemään ihan reunaan. Noissa kuvissa keskimmäinen pultin reikä on vielä vinguttamatta.

Miten kytkinakselin tukilaakeri ajateltiin toteuttaa?

Vode tuolla toisaalla mainitsi tuon keskitysholkin vaihtamisen laakeriksi. Ihan varma en ole joutuuko kampiakselin päähän tekemään lisätilaa. Mutta tuon ei pitäisi olla mikään ongelma.

Tuon öljypumpun imuputken tiiveys kannattaa varmistaa vaikka paineilmalla ja saippuavedellä, siihen ei missään nimessä saa jäädä ilmareikiä. Samoin sumppuun ei saa jäädä hitsausknöölejä tai vastaavaa, ne murtavat pumpun ulomman rataskehän niinkuin asiasta on täällä kirjoiteltukin...

Betan nokkapukit tietysti vaativat koneen pystyyn asennettaessa modifikaatiota että öljynpinta säilyy oikealla korkeudella.

Keittelin löpöä tuossa jalassa, eikä silloin ainakaan hikoillut. Noinkin yleensä näkee pienimmätkin vuodot. Aikakin tuota öljypohjaa sai paikkalla aika moneen kertaan. Nöölejä ei pitäisi olla ollenkaan, koska kaikki on hitsattu kaasulla. Toki nuo vielä puhdistan mahdollisimman hyvin. Pienenä niksinä putkimaisista osista nöölien poistaminen sisältä käy aika kivasti kun laittaa porakoneeseen vaijerin pyörimään ja sillä sohlaa.

Nuo betan pukit on jo modattu pystyyn, ja ovat pari vuotta edellisessä kokoonpanossa pyörineetkin.

[Stefa]

Katselin vielä tuon välipalan sovitusta. Tulee vielä pikkuisen parempi, kun jyrsii vähän reikiä, ja nostaa laippaa ylöspäin kannessa, sitten oikaisee kanavan kattoa kannesta ja jyrsii välilaipan lattiaa. Noin pitäisi saada tuo kumpu aika pieneksi lattiasta, ja toisaalta muutenkin muoto paranisi hieman. Pirhana vaan kun taas koulu häiritsee harrastamista Toisaalta tarvitseepa tuohon hakea tiivisteitä, laakereita jne muutenkin. Vaikka saisihan noita tamperettakin lähempää.

[vvieri]

Kyllähän on tietysti hyvä jos tuon kanavan saa mahdollisimman jouheaksi.

Itselläkin projektit aikoinaan Tampereella opiskellessa hidastui juhl...siis opiskelun takia, nykyään sillekin on taas eri syyt...

[Luigi]

Alakierrosväännön luulisi ainakin imusarjan puolesta olevan kohdillaan, kun Croman muutenkin pitkä imusarja vielä pitenee tuolla välilaipalla. Yläkierrokset tosin kärsii, mutta eihän tuo 2-litrainen tc muutenkaan mikään vingutin ole. Mielenkiinnolla seuraan projektia, nyt vaan olis itselläkin ollut käyttöä tuolle CHT:n alakerralle, ei olis pitäny mennä myymään.

[Stefa]

Mittailin vielä eilen lähtiessäni ja totesin, että croman mäntien puristuskorkeus olisi noin 0,9mm suurempi mitä ainakin 105:n mäntien. Muistaakseni kun vertasin, niin 105:n ja uuden regatan männät oli jotakuinkin samoissa tuon suhteen. Onkos tämä ny tosiaankin näin? Taitaa joutua tiputtamaan tuota lohkoa vielä, muutenhan nuo olisivat hurjan kaukana kannesta Näemmä mahlen katalogikin näyttäisi toista milliä eroa.

Toivottavasti tuo suht laajalta toimisi, joku 6500 olisi ihan sopiva huipputehon paikka. Olisi huolettomampi jos ei tarvitsisi niin kovin kierrättää. Vähän ajattelin, että tämä olisi nyt viimeinen kone tähän koriin Saisi sitten keskittyä toiseen ikuisuusprojektiin...

Olen itse yrittänyt noudattaa vanhaa sananlaskua: "aika tavaran nauttii."

[vvieri]

Kyllä nuo vaparin 2L:n männät on usein puristuskorkeudeltaan hieman isompia, jos 1.6:n pattia ei oteta lukuun. Kannattaa varoa ettei puristussuhde karkaa liian suureksi jos lohkoa sheivaa, toisaalta palje-efektin kannalta tuo olis kyllä hyvä juttu. Puristussuhteen säätö alaspäin voi tehdä vaikka pattia pyöristämällä, kulmikas iso patti haittaa palotapahtumaa.

[Stefa]

Laskeskelin, että jos mäntä tulee 0,1 mm lohkon yli ja pahvi 1,2 mm (mitattu puristuneesta tarvikkeesta), niin tulisi 10,9 mun 53 ml palotilalla. Tuosta mäntä 0,9 mm alemmas niin jää tasan 10. Jos tuota ny alkaa sheivaamaan, niin samalla voisi sitten ottaa paljevälyksen vajaaseen milliin. Kyllähän nuo puristukset jossain 10,5-11 saisi olla. Tarvikekansipahvilla ajattelin tuon niputtaa, väitteistä huolimatta, kun ne ovat mulla ihan hyvin kestäneet.

[vvieri]

Pystykoneissa tarvikepahvit kestävät jonkin verran paremmin. Vinokoneeseen en enää laita jäätyäni tarvikepahvilla melkein tien päälle. Lisäksi vastaavia kokemuksia on ihan lähipiiristä runsaasti. Orggis pahvi ei vaikkapa Heikalla paljon maksa.

Itsellä taisi ilman männän laen koneistelua tulla jotain yli 12 puristussuhteeksi (Croman 2L alakerta, pysty-1.6:n männät ja vino 100S:n kansi). Mutta 1.6 pystykoneen männissä onkin isompi patti koska palotila on pystykoneen kannessa isompi, ja sullahan menee tuo kombinaatio juuri päin vastoin.

[Stefa]

Pystykoneissa tarvikepahvit kestävät jonkin verran paremmin. Vinokoneeseen en enää laita jäätyäni tarvikepahvilla melkein tien päälle. Lisäksi vastaavia kokemuksia on ihan lähipiiristä runsaasti. Orggis pahvi ei vaikkapa Heikalla paljon maksa.

Heikan pahvit vain taitavat olla etuvetoisten malleja, joissa vesikanavat taitavat olla erilaisia? Eli kiertäisikö vesi moisella riittävän hyvin viimeisilläkin sylintereillä? Mikä tuon eron tekee pysty- ja vinokoneen välille. Lohko vai kansi? Tietysti jos nyt nahistaisi paljevälyksen niin pieneksi kun uskaltaa, niin voisi sitten käyttää orkkispahviakin jos tulee ongelmia.

Itsellä taisi ilman männän laen koneistelua tulla jotain yli 12 puristussuhteeksi (Croman 2L alakerta, pysty-1.6:n männät ja vino 100S:n kansi). Mutta 1.6 pystykoneen männissä onkin isompi patti koska palotila on pystykoneen kannessa isompi, ja sullahan menee tuo kombinaatio juuri päin vastoin.

Mulla menee tosiaan kaikki juuri toisinpäin. Noihin mun vinokoneen pattimäntiin kun on kaivettu lisää venakoloja, niin mittasin niistä joskus pattia 8,8ml, kun pystykoneen vakioista sain 13,5ml. Toisekseen tuota kantta on palotiloista kaiveltu, jolloin siitä sain tuon 53ml kun taas vakio (ehkä vähän laskettu?) pystykannesta sain 49ml.

[vvieri]

Kansihan tuon periaatteessa määrää joten valkkaisin tuohon kombinaatioon ehkä pystykoneen tiivisteen.

Se normaalisti lämppärille menevä vesiletku kannen takaosasta kannattaisi reitittää myös ylävesiletkuun siten että sieltäkin kiertää vesi myös silloin kun lämmityslaitetta ei käytetä.

[Stefa]

Mun ilmaisu taitaa taas ontua. Toki tuohon pystykoneen tiivarin laitan. Muistelin vain, että jo etuvetoisten pystykoneissa olisi vesilähtö kannen takapäässä. Täten nuo Heikan etuvetopystykonepahvit laskisivat veden kiertämään liian helposti vain koneen etuosan kautta, kun eikös virtauksen rajoitukset olleet juurikin noissa pahveissa. Tosin selasin kuviani ja totesin, että noissa taisikin olla vain sellainen kova putkitus johon letku tulee koneen takapäähän. Kansi on normi pystykonemallia, ja siten lie myös pahvi

Toisekseen sitä yritin tiedustella, että miksi vinokone polttaa pahvinsa helpommin, olisiko ero lohkossa vai kannessa. Ilmeisesti sitten kai kannessa?

Heitetäämpäs vielä yksi ongelma ilmoille: jakaja. Nythän tuossa kombinaatiossa ei ole oikein mitään paikkaa jakajalle. Yksi ajatus olisi laittaa jakaja pakonokan etupäähän ja saada ylävesiletku jotenkin sen ohi.

[vvieri]

Kyllä oikein selailit, eli etuvetoisten pystykoneetkin on ihan samanlaisilla vesikanavilla kuin takavetoisten. Kannen etuosassa olevasta reiästä lähtee ylävesiputki nokkapukkien välissä kannen takaosaa kohti ja tuo lämppärin letkulähtö yhtyy tähän putkeen. Tämähän parantaa kannen takaosan jäähdytystä kun vesi kiertää tuoltakin koko ajan.
Kuva.

Liekö sitten tarvikepahvit olleet ennen vanhaan parempia, tai pystykoneeseen tarkoitetut noin muuten. En usko että vinokoneessa mitään sellaista eroa olisi mikä pahvin polttaisi, noita silti vain on mullakin mennyt ja tutun Cromassa useampikin ennenkuin laittoi originaalin. En enää riskeeraa, kun nuo ei ole kalliita koneen turhaan avaamiseen nähtyyn vaivaan tai tien päälle jäämisen v*tutukseen nähden.

Jakaja pakonokan etupäähän, hihnapyörään kiinni siis? Mä ratkaisin jakajattomuusongelman siirtymällä suorasytytykseen samalla kun kone muutenkin muutetaan ruiskulle megaskruutan kera.

[Stefa]

Jakaja pakonokan etupäähän, hihnapyörään kiinni siis? Mä ratkaisin jakajattomuusongelman siirtymällä suorasytytykseen samalla kun kone muutenkin muutetaan ruiskulle megaskruutan kera.

Jees, joko suoraan hihnapyörän jatkoksi vesiletkutukset modaten, tai sitten hihnavedolla sivuun jotenkin näin: turbo124:lta

Ruiskulle tuon tosiaan muutan, mutta croman jetille vain. Enkä mä ole oikein vakuuttunut tuon suorasytytyksenkään autuaaksi tekevästä vaikutuksesta. Muutenkin kun noita normisytyn osia on, niin mielellään niitä käyttää.