Saavuimme erään Porvoon lähellä sijaitsevan maatalon pihaan, jossa heti bongasimme kyseisen kulkineen. Siinä sitten myyjän kanssa keskustelimme ja ihmettelimme autoa.
Myyjän kertoman tarinan mukaan Ritmo oli tullut hänele vaihtokaupan yhteydessä. Hän oli käyttänyt autoa lähinä kauppakassina ja kotikulmilla pieneen ajeluun. Automekaanikkona toiminut myyjä oli aloittanut kunnostuksen noin 10- vuotta sitten, mutta sittemmin projekti jäi seisomaan sairastumisen vuoksi. Nämä 10- vuotta Ritmo oli viettänyt sisällä tallissa, mutta vuosi sitten se oli siirretty ulos, pois pojan ameriikan-autoharrastuksen tieltä.
Päälisin puolin auto oli aika siisti lukuunottamatta sinistä konepeltiä.
Alkuperäisen konepellin kohtalo jäi hieman epäselväksi, mutta jokatapauksessa siihen oli vaihdettu uusi konepelti ja pakkeloitu siinä olleet rypyt.
Pikaisen katselmuksen mukaan auto oli osiltaan täysellinen, lukuunottamata katon reunalistoja, jotka olivat menneet poikki. Pellit olivat suoria, suurin kolhu taisi olla kuskin ovessa. Pohjaan oli vedetty hyvät ruostesuojaukset 10- vuotta aikaisemmin. Ja myyjä oli kuulema vetänyt vielä samat mömmöt sisäpuolelle. Pikaisen tarkastelun jälkeen en löytänyt pohjasta reikiä ja kaikkien kosteudenpoistoreikien ympäryksetkin näyttivät olevan hitsaamattomia. Sisusta oli siisti ja ehjä. Moottoritilassa näytti olleen kaikki paikoillaan ja autoa oli kuulema yritetty saada käyntiin, mutta se ei ollut lähtenyt, syynä ilmeisesi 10 vuotta vanha bensiini... Moottoriöljyt olivat tallessa ja pohtaat. Auto oli muutenkin hyvin pidetyn oloinen.
No pakkohan se oli ostaa
Myyjä vielä peloitteli, että Ritmo olisi vähänajanpäästä lähtenyt läheiselle romuttamolle ja jatkanut elämäänsä peltipurkkien muodossa kuten monet lajitoverit 
Autosta otettuja kuvia maatalonpihassa:
Ilman sinistä konepeltiä olisi paljon hienomman näkönen
Moottoritila on siistin oloinen lukuunottamatta tuota hopeamaalia, jolla myös jakohihnan suojus on maalattu.
Auto hinattiin trailerissa tänne ja työnnettiin halliin muiden kaveriksi.
Purin sisustan verhoilut ja kojelaudan pois. Lattiasta löytyikin pienoinen yllätys, sinne oli vedetty ruosteen pysöytys mömmöä ja sen päälle bitumimatot
Sitten jännittyneenä aloin raaputtaa kuplivaa ja osittain ruostetta päälleen päästänyttä bitumia pois. bitumin jälkeen pojassa oli vielä jotain tummaa mömmöä, jonka poistamiseen sitten menikin aikaa monta tuntia. Homma hoitui kangasräteillä ja tärpätillä. Ois käyny nopeammin jos ei ois tarttenu varoa tärpätin joutumista kosteudenpoistoreikien kautta liuottamaan alustamassoja. Kaasunaamari oli ehdoton.
Sain sitten lopulta koko sisäpohjan puhdistettua, aikaa taisi mennä 6 tuntia. Takaluukun ja taka penkin alusen kohdalla tilanne ei ollut kovinkaan paha. Takajalkatiloissa oli jonkin verran ruostetta, mutta ei hirveästi. etujalkatiloista kuitenkin löytyi paljon pintaruostetta ja paikoin näkyi selvästi kuinka paljas pelti oli joskus peitetty ruosteenpysäytysaineella, mutta oli nyt ruosteessa. Iloinen yllätys oli kuitenkin ettei pohjasta löytynyt pahempia reikiä
Kiitokset tästä myyjälle, joka oli säilyttänyt autoa hyvin ja laittanut hyvät massat ulkopohjaan Kuvia bitumien poiston jäljiltä
Kuvia tärpätin ja hankauksen jälkeen
(putsasin nuo vielä huolellisemmin myöhemmin, mutta siitä ei tullut kuvaa)
Takaluukun ja takapenkin alta hioin jo ruosteet pois ja maalasin 2K epoksi primerilla.
Kuskin puolen ikkunalaudassa oli aika ruma paikka, jonka sitten otin pois ja laitoin siihen uuden.
Tuollainen se oli lähtötilanteessa
Hioin hitsauspisteet pois ja irroitin paikkauksen:
Alta paljastui tuollaista
Leikkasin ruosteet pois ja hioin vielä seuraavassa näkyvät pintaruosteet pois ennen paikkaamista.
Siinä melkein valmis paikka. Saumoven hionnan ja maalauksen jäkeen tuli melkein huomaamaton
mutta tarttee se hilti hieman pakkelointia.Toisen puolen ikkunalautaan, piti kanssa laittaa paikka, mutta se oli vain tulitikkuaskin kokoinen.
Oikean puolen kynnyksestä löytyi pieni peukalon mentävä reikä, siihenkin tuli laitettua peltiä.
Varmaan nyt syksyllä, jos lämpötilat suo, hion loputkin ruosteet pohjasta ja maalaan.
Moottorille ei varmaan tartte mitään kummallisempaa tehdä. Talven aikana nostan sen pois, tarkistan ja maalaan.
Keväällä koppa pakkeloidaan ja maalataan sekä sisältä, että ulkoa + moottoritila.
Tuolla olisi sitten tarkoitus päästä ensikesänä johonkin kokoontumisajoon ja Bella Italiaan
(toivottavasti kuvat näkyvät kokonaan, kun niiden kanssa on ollut ongelmia aikaisemminkin)
