Kohtiin, joista pelti pitää saada kutistumaan, kuumaa pistemäisesti (vaikka akusta, tukevilla starttikaapeleilla, kaasupillillä tai sitten migillä, ensinmainituissa hommissa vaan on etuna, ettei tarvia tasoitella knöölejä) ja heti märkää rättiä päälle. Homma kannattaa opetella, siitä on hyötyä esim. kaaria vaihtaessa. Tuossa ykässähän vaihdoin toiselle puolelle taakse kaaren, ja pelti veteli, sen lisäksi sitä oli joskus rutattu, eikä millään meinannut saada kireälle. Toinen homma on sitten kiristely esim. kanttien ja kulmien naputtelun avulla. Homma ei ole voimalaji, eikä siihen käytetä talon suurinta moukaria.
Tarkoitus ei ole saada kertalyönnillä valmista.
Eli ensin ruttujen oikominen mahdollisimman hyvin peltityökalujen kanssa, sitten nuo kutistelut ja kiristelyt (ettei kylki jää löysäksi) ja ihan loppuviimeksi katsotaan, jäikö mitään kitattavaa. Itse olin vähän kärsimätön tuon kaarihomman kanssa, ja kittiä meni jonkin verran (ei nyt tuollaisia määriä kuitenkaan.) Ja se kaarikin jäi vähän turhan sisään, kun ei oikein ollut alkuperäisiä linjoja jäljellä korroosion ja aiempien remonttiviritelmien jäljiltä.
Ei tuon Corollan kittien poistoon mitään laikkoja tarvita, vaan piikkauskone.
If it ain't broke, you're not trying hard enough.