"Fiat Abarth 1000 Berlina Corsa, tyyppikatsastettu Suomessa 23.02.1965, todistuksen numero 55043. F.I.A.:n luokitustodistus mallille (nro 1182, viimeisin päiväysmerkintä 17.2.1965) on joskus kova sana leimatessa.
Tehoa 78 hv ja iskutilavuus merkitty 0,99 litraiseksi eli prosenttisääntöjen mukaan tehoja voi olla 93,6 hv."
Millainen jousitus/alustarakenne ko. autossa on
TA
Viimeksi muokannut Fiiutón, 03.03.2004 20:11. Yhteensä muokattu 2 kertaa.
Mikä on ongelmana? Eikö katsastus ota onnistuakseen?
Auton tyyppikatsastuksessa ei tuohon aikaan juuri eritelty tarkasti auton rakennetta, joten muutoskatsastuksessa tulee turvautua luokitustodistuten aineistoon:
Edessä lehtijousi poikittaistuella, takana alkuperäisen malliset kolmioutkivarret. Kaarrevakaajat ja edessä mahdollisesti kierrejousin varustetut iskarit. Viimeksimainitut luokiteltiin kilpailukäyttöön tammikuussa 1965.
Olen vielä vertailu auto vaiheessa ja pyysin katsastusmiestä ottamaan selvää ko. asiasta.
Hämäännyin hieman kun katsastaja sanoi että rakenteiden tulee vastata abartin käyttämiä ratkaisuja ja mainitsi ohimennen jotain eturipustuksen muuttamisesta erillistuentaiseksi.
No tosin pyysin selvittämään asiaa jo viime syksynä ja soitin vasta eilen, joten ehkä asiat oli jo päässeet hieman sekaantumaan.
HUH ! Kylläpä helpotti kummasti.
Ymmärsinkö oikein että kallistuksen vakaajat on laitettava?
Etujousi on lievästi sanuttuna kuoleentunut, joten sellainen olisi laitettava hakuun... Vallilantakomohan kuulemani mukaan noita tekee, mutta onkohan viisasta muuttaa esim. jousen jäykkyyttä tms.
Ei nuo vakaajat mitään välttämättömiä ole, monissa tehokkaissa Abarth-versioissa nekin olivat lisävarusteita. Katsastusmiehen on aika vaikea ruveta näitä asioita selvittelemään, sillä kuten jo mainitsin, virallisia tiedotteita on saatavilla hyvin vähän. Siksi juuri auton rakennetta muuttanut henkilö joutuu yleensä hankkimaan itse "todistusaineiston", jolla katsastusmiehen saa vakuuteltua rakenteiden oikeellisuudesta.
Etuakseliston erillisjousitusta ilman lehtijousipakkaa ei tunnettu kuussatas-abartheissa 1965, joten sellaista ei tarvita. Toisaalta, ei siitä mitään haittaakaan olisi, jos vain katsastusmies sellaisen autoon hyväksyy. Jos lehtijouseen aikoo teettää osia, kannattaa ilman muuta suunnitella jousipakan jäykkyys, rakenne ja mitoitus uudelleen, jolloin sitä kautta saavutetaan parempia ajo-ominaisuuksia.
Vaikeahkoa tuo asioiden selvittäminen kun puuttuu virallisen oloisia dokumentteja...
Tuo erillisjousitettu akselisto olisi loistava ratkaisu. Siinä on tietääkseni kaksi huonoa puolta.
Autoon pitäisi suorittaa kanta-autotarkistus prosenttien takia €€€.
Akseliston hinta on tietääkseni kova €€€ ja saatavuus huono.
Rata-abarth kuskit varmaan tietäisivät jipon jos toisenkin, mutta valitettavasti en tunne yhtään harrastajaa.
Hyviä vinkkejä tuon etulehtijousen modaukseen otetaan kiitollisuudella vastaan
Levyjarrut löytyvät joka pyörältä ja lisäksi jarruvoiman säädin.
Lehtijousen voi rakentaa esimerkiksi siten, että teettää yhden paksun jousilehden pakassa olevien kahden pisimmän jousilehden tilalle. Tämän voi sitten asettaa jäljelle jäävään jousipakkaan esim. silmukat ylöspäin, jolloin maavara laskee huomattavasti. Mikäli jousenlehden lenkkien väliä kasvatetaan hieman, voidaan pienillä muutoksilla lisätä myös etupään raideleveyttä.
Mietinkin joskus tuota "leveämpää" lehtijousta, sillä saisi helposti myös negatiivista kampperia, tosin pituudenmuutosta ei uskalla aivan hatusta vetäistä.
Mitenhän paksuja jousilattoja noihin on laitettu ?
Verrokki kiistaa
No ei nyt sentään...
Mitä olen jutellut pöhelimellä aken kanssa
tuon abartin todisteluun ei kummoisia lappuja tarvita
kun melkein joka toinen tirheämpi kuussatanen on tuota verrokkina käyttäen leimattu.
Tietysti jos sattuu *** katsastus-äijä niin varmuudeksi kannattaa hankkia laput.
Tuosta etupään juosituksesta
Siinä kannattaa olla tarkkana.
eräs 850 virittelijä ei saanut 600:sen "abarth" etuakselia läpi leiman
Vaikka oli röntgen kuvat hitsi saumoista ja jonkin moiset lujuus laskelmatkin.
Mika kirjoitti:Levyjarrut löytyvät joka pyörältä ja lisäksi jarruvoiman säädin.
Lehtijousen voi rakentaa esimerkiksi siten, että teettää yhden paksun jousilehden pakassa olevien kahden pisimmän jousilehden tilalle. Tämän voi sitten asettaa jäljelle jäävään jousipakkaan esim. silmukat ylöspäin, jolloin maavara laskee huomattavasti. Mikäli jousenlehden lenkkien väliä kasvatetaan hieman, voidaan pienillä muutoksilla lisätä myös etupään raideleveyttä.
Mikä jarruvoiman säädin???
Luulin jarrujen olevan "vakiot" levyjarrut
ja sen lisäksi isompi jarru pääsylinteri
Miten tuo säädin toimii ja miten sen voi käytännössä toteuttaa?
Juu, kyllä on tiedossa mikä säädin on...
Mutta en ole kuullut että tuossa abarthissa on säädin
Ajoin takaa minkämoinen se säädin tuossa abarthissa on ja miten se on toteutettu siihen.
Mitkä on vakiot levyjarrut?
Siis tarkoitin normaalit levyt...
En esim. jäähdytettyjä
Miksi isompi pääsylinteri ?
Siksi että "ehkä" en ole siis varma, mutta kun tuon todistuksessa on isompi pääsylinteri merkitty niin pakkohan se on laittaa sitten
Abartheissa säädin on ollut iät ajat, myös silloin kun takana ovat olleet rumpuajrrut. Se on sijoitettu pääsylinteriltä tulevan putken ja takapyörille jarrunestettä jakavan t-kappaleen väliin. Tämä laite ei tunnista akselimassaa. Riippuu etu- ja takajarrusylinterien keskinäisestä erosta, tarvitaanko tätä venttiiliä ollenkaan, eikä se siten ole muutoskatsastuksen edellytys vaikka alkuperäiseen Abarthiin kuuluikin.
Pääsylinteri on yleensä samanlainen kuin Fiat Multiplassa, jossa sisähalkaisija on tasan 1 tuuma. Kuussatasen omassa on halkaisijaa vain 3/4 tuumaa, joten isommalla sylinterillä polkimen liikematka pysyy kohtuullisena vaikka pyöräsylinterien yhteenalskettu pinta-ala kasvaisikin alkuperäiseen verrattuna. Tämäkään varuste ei ole muutoskatsastuksessa välttämätön, mikäli oma pääsylinteri riittää käytössä oleville levyjarruille.
Joillain ratakuskeilla olen nähnyt käytettävän muistaakseni noin 7...8 mm:n paksuista erikoisvalmisteista jousilehteä.
Tehdastekoisissa Abartheissa tuo säädin oli mukana aina, kun ainakin edessä olivat levyjarrut. Nykyisin rakentelijoiden suosimassa yhdistelmässä (850 tai 127 levyt edessä, Fso tai vast. takalevyt takana) jarruvoima jakaantuu luonnollisesti oikein etu-ja taka-akseleiden välillä, jolloin säädintä ei tarvita. Kyseisellä esimerkkirakenteella jarrut saadaan kutakuinkin yhtä hyviksi kuin Abarthin piristämissä kuussatasissa, mikä riittää katsastusmiehelle. Rakenteen ei siis tarvitse olla välttämättä ihan identtinen alkuperäisen mallin kanssa . Tällaisia säätimiä myydään toki "yleismallisiakin", mikäli näyttää siltä, että takajarrut lukkiutuvat liian herkästi.
Verrokki kiistaa
. Tällaisia säätimiä myydään toki "yleismallisiakin", mikäli näyttää siltä, että takajarrut lukkiutuvat liian herkästi.