Niin. Nopeasti googlatessa "etuvetoisen alustan säätö", niin tuli jotain Ralli.net vääntöä jossa myös käsiteltiin etuvakaajan poistoa.
Tosin siellä todettiin, että perä menee hulluksi jos etuvakaajan poistaa autosta jossa se jo on. Enpä tiedä, ehkä takapään pito on luistavalla pinnalla vain heikompi tuon jälkeen kuin etupään, kun ennen oli toisinpäin?
En tiedä, nykyään tuntuu että kaikki autot on tilaihmeistä lähtien testattu nürburgrinlillä ja alusta sen mukainen. Ei ole mukava, muttei ainakaan suomen olosuhteissa toimivakaan oikein missään. Mk1 Bravo 80 on juuri semmoinen. Alusta on napakka, vakioautoksi kiva syöttää jotain todella syheröistä tietä menemään kesäasfaltilla moottorin muristessa, mutta soralla tai etenkin lumella ei uskalla, kun katoaa luotto etupään lipsumisen myötä.
Unoa aina kaiholla muistelen, ehkä siksi kun siihen pystyi luottamaan. Yllättävänkin paikan tullen uunolla pääsi aina pälkähästä, auto kun kääntyi ja teki mitä käski jos kuskilla vain riitti pokkaa. 360° heittely 80km/h nopeudesta ei ollut mikään juttukaan.
Tempra oli kans kiva ajaa talvella, mutta isomman auton ja erilaisen alustan (takapään pito parempi) vuoksi en koskaan halunnut ajatella, paljonko vaatii vauhtia tuo omalla kaistalla 360°:een pyöräytys. Mutkainen soratie talvella oli mukava ajaa tempralla, neutraalisti kääntyvä auto.
Alfa Romeo 33 1.7 -94 on edelleen ainoa auto ikinä, jota en koskaan uskaltanut ajaa rajoille. Pääsin kerran tuttavan mailla ajamaan soratietä sillä senverran mitä uskalsi ja nopeuksien pyöriessä 160-170km/h kurviin taittaessa totesin itselleni, että on hyvä ajaa, mutta minulta loppuu kädet jos nyt karkaa. Se ei hötkyillyt sitten yhtään, ohjaus oli sitä tarkempi mitä kovempaa ajoi ja auton pystyi nimenomaisesti "vedättämään" mutkan läpi = erittäin tarkasti apexia nuollen jos vain tehot riittivät. Sitäkin auton uutena TM:n testissä moitittu "niiaavasta ja pehmeästä etujousituksesta", mutta ehkä tuo yhdistettynä etupään negatiiviseen Camber/Caster kulmiin ja takapään puolijäykkä nelilinkki olivat syynä liukkaan pinnan ajo-ominaisuuksiin? Alfa-Sud Sprint oli myös ihana, sen pystyi heittämään aivan poikittain mutkaan mentäessä talvella ja veto päällä mutka läpi, ulostulossa vauhtia enempi kuin sisäänmennessä.
Noiden kaikkien jälkeen -00 Punto tuntui jotenkin niin väärältä, kun auto tuntui menevän ihan aina suoraan, vaikka mitä teki. Yhden kerran teki moottoritiellä tuon "minä en halua kääntyä" -tilanteen 90km/h nopeudesta ja housut meni vaihtoon. Ihan normaali kaistanvaihto talvisessa kelissä, pikkuisen irtolunta, niin autosta häviää ohjaus eikä perinteisin keinoin tule heti takas.
Perässä ajanut kaveri hiukan ihmetteli, miksi tiputin nopeuden tuon jälkeen 70km/h ja pysähdyin seuraavalle huoltoasemalle, hän kun ei ollut huomannut mitään ihmeellistä perässäajaessaan 626:lla Mazdalla.
Nämä nyt ei liity varsinaisesti mitenkään tuohon weseliuksen uunoon, hyvinhän tuo menee ja noilla nopeuksilla ei välttämättä voi kamalasti pitoa hakea liukkaalla pinnalla (etuvetoisen heikoin tilanne on kiihdytys). Ihan yleisesti hiukan turhautuneesti kirjoitin siitä, kun nykyään kaikki autot tuntuu tasapaksuilta sämpylöiltä, jotka on koeajettu tehtaan hidastetöyssyjen yli nyyrpuurinkille mennessä...