Renkaan leveyden vaikutus kulutukseen

[Stefa]

Ei ole pitkään aikaan ollut renkaista mitään...

Itsellä on edessä uusien kesärenkaiden osto -09 Deltaan. Vakionahan tuossa on 205/55 R16. Mietin vain tässä, että kannattaisikohan uudet ottaa 195 leveinä. Jos vähän rullaisivat kevyemmin ja ehkä kapeampi oli nörjempi ajaakkin tässä tapauksessa. Tiet on kuitenkin vähän mitä sattuu nykyään. Halkaisijahan tuolla tempulla pienenisi noin 10 mm, mutta liekkö tuolla merkitystä. Periaatteessa otsapinta-ala pienisi hitusen Välitykset taas lyhenisi ..mutta rengas olisi vähän kevyempi

Jos oletetaan, että molemmat renkaat on samaa merkkiä ja sarjaa, sekä omaavat samat kulutusluokitukset, niin mitä tuolla 10 mm kapeammalla todennäköisesti säästäisi sataselle? Renkaat ainakin olisi vähän kalliimmat. Näyttäisi kuitenkin nämä priukset ja drive volvot olevan normia kapeammilla renkailla.

Yhden vertailun löysin 195/65 R15 vs 205/55 R16 ja tuossa oli saatu eroa 0,2 l /100 km. Tosin kiihtyvyyteenkin oli saatu eroa, joten lie painavammatkin nuo isommat pyörät.

Jos oletetaan renkaiden kestoiäksi vaikka 50 000 tkm, niin 0,1 l säästö / 100 km tekisi 50 l polttoainetta renkaan elinkaaren aikana. 0,2 jo tietty tuplat tuosta

Toisaalta mistä johtuu väite, että esimerkiksi kitkarenkaat vierii kesärengasta herkemmin. Luulisi olevan päinvastoin. Toisaalta taas olen kuullut, että kulunut rengas on uutta parempi tässä suhteessa. Toisaalta nopeissa fillareissa aika sileät kumit on ja huomasi aikoinaan mopossakin vaikutuksen jos nappulat laittoi alle. Mutta miksi tuo kitka?

Vaiko black&round vaan alle ja kovaa ajoa?

Itse en kyllä nastoilla saanut eroa kulutukseen riippuen siitä oliko renkaissa 1,5 vai 2,5 bar painetta Söikö lie kasaan painuvan renkaan lyhyempi kehä vierintävastuksen kasvun..

[Ippe]

Leveyden lisäksi pitäisi tietää montako prosenttia pinta-alasta on kuviota, sitten on kuvion jatkuvuus ja kumiseos, sekä rungon jäykkyys.

Vyörenkailla kehän mitta kyllä pysyy samana paineesta riippumatta, ei se vyö lyhene tai veny paineen mukana, mutta löysärunkoisella tarvitset enemmän painetta renkaaseen, muuten renkaan muodonmuutokseen menee energiaa.

Nykyään renkaista ilmoitetaan energiatehokkuusluokka, siitäkin voi jotain päätellä.

Kai se on myös niin että rengas joka pitää hyvin ja on hiljainen kuluu sitten nopeasti ja omaa korkean vierintävastuksen.

[stella]

Niin...Onhan se elämä paljon mukavampaa sen jälkeen,jos rengasvalinnalla saa kulutusta pienennettyä sen 0,2l/100km ....Nää on just niitä asioita...jotka eivät tavallisten ihmisten järkeen vaan mahdu

[Jokari]

Mun mielipide tähän on, kaveriani lainatakseni:

"its like sharpening razorblades"

Ihan käytännön esimerkkinä vaikka kaverin autosta, 205/55/16 orkkissämpylä vs. 225/40/18 Compon vanteella ja kulutusero on luokkaa mitätön käytännössä.

Jos huolii Suomen oloihin sopivan renkaan niin katsoisin tuolta Aasian sektorilta suoraan jos huolii mukavasti käyttäytyvän renkaan järkevään hintaan.

[wellu]

Hyvin usein suomen teillä pätee:
- Leveämpi rengas vetelee ja nivlet kuluu
- Kapeampi ja korjeaprofiilisempi rengas menee jouheammin eikä vetele niin herkästi.

Toki riippuu autosta, mutta ainakin Bravo/-a ja Tempra/Tipo tuntuis menevän jouheimmin 175/65*14 tai 175/70*14.

Toki leveä rengas kestää asfaltilla kantata.


Mites, tietääkö täällä kukaan kuinka leveä rengas pitäisi olla 6,5" leveällä vanteella ettei tulisi ns. "Venykumi" -efektiä? Mielummin vaikka pallokumi-efekti...

[Stefa]

Ippe: Niinhän se taitaa olla, ettei kehä muuta vaikka rengas kasaan painuisi. Äkkiä voisi miettiä, että tehollinen säde tuossa laskee, mutta toisaalta jos ei vanne luista renkaaseen nähden, niin kyllä molempien on pyörittävä samaa tahtia. Hyvin kuitenkin kertoo, että tosielämässä teoria ja käytäntö eivät aina mene ihan käsi kädessä kun muuttujia on paljon.

Energiatehokkuusluokat on juu, mutta onko nuo esim kokokohtaiset vai verrataanko kaikkia johonkin standardivastukseen. Kaiken järjen mukaan jos verrokki olisi vakio, niin kapeat renkaat olisi järestään A:ta ja mitään 245:sta ei olisi toivoakaan saada A:han. Eli nuo eivät kerro "oikeaa" vierintävastusta, ainoastaan suhteellisen omassa koossa.

stella: On se totta, että toiset kiillottaa näkymättömiin jääviä muttereita ja toiset miettii jotain muuta. Eihän kummissakaan hommissa mitään järkeä ole, mutta miksipä ei.

Jokari: Mikä nyt sitten on oleellinen ero..? Jos rengasmuutoksella hävitään 0..100 puolisen sekuntia ja samalla kulutus nousee puolisen litraa. Niin itse välttäisin moista muutosta. Villi arvaus, että mikään jarrumuutoskaan ei tuohon pakottanut.. On myös eroa ajaako alle 10 tkm vai vaikka 50 tkm. Harvoin vaikka takseissa on 40-sarjan kumeja. Normiajossa tosiaan rengas harvoin on kovin äärirajoilla etenkään kesällä ja siten ei sen se tahmein kumi tarvitse olla. Leikitään sitten radalla sinne sopivilla renkailla.

wellu: On se totta, että mitä enempi kumia on vanteen ja tien välissä niin kyllähän kyyti on letkeämpää. Saman leveyden ja profiilinkin omaavissa renkaissa voi tosin olla eroa aika rajusti. Mitä vanteen leveyksiin tulee, niin rengasvalmistajilla on esitteissä sallitut vanteet. Nopeasti katsoen yleensä 185 on sallittu 6,5" vanteelle, mutta 175 putoaa 6".


Taidan vielä, kunhan kelit sallii, laittaa hetkeksi alle nuo noin 2..2,5 mm pintaa omaavat 205 Energy Saverit ja ajaa niillä muutaman tuhat ihan referenssiksi. Sitten on hyvä verrata onko mitään eroa uuteen renkaaseen. Noissa voisi kehäkin olla hyvin liki 195 leveää uutta rengasta

[jonik]

Mulla on 195/45-15 rengas 8" leveällä vanteella ja löytyy tuv-hyväksyntä. Eipä tuosta taida olla Suomessa mitään hyötyä kun on venyä niin paljon. Ihan pikkasen tuli venyä 175/55-15 kumilla 7" vanteessa, kapeemmassa tuskin edes huomaa.

[-HH-]

Jos kulutusta halutaan pienetää niin en kyllä pienentäisi renkaan halkaisijaa ellei auto ole hirveillä aavikkovälityksillä, tai sitten jos ajo on pelkkää nukka-ajoa. Maantiellä kun tuntuu nuo välitykset tuntuu vaikuttavan. Ottaisin siis kapeemman ja pykälää korkeammalla profiililla olevan kumin. Mutta sitten toinen asia joka tuossa tulee vastaan on renkaan hinta - yleinen kokohan voi olla niin paljon halvempi että kulutuksella saatava säätö voi hukkua siihen. Stefan kanssa kyllä samoilla linjoilla että pakko sen ison pyörän on tuntua silloin kun se tuntuu kiihtyvyydessäkin, toki tuossa asiassa se renkaan (ja vanteen) paino taitaa olla se isoin asia. Ja toinen mihin tuo paino ainakin vaikuttaa on jarrutusteho. Tuon asian huomasi aikoinaan hyvin Trabantilla kun vakiojarrut on vähän siinä ja siinä. Jarrut tuntui huomattavasti huonommilta Gralen vanteillä ja 185/55 -kumilla kuin 175/65-14 talvipyörillä peltivantein...

Rengasasiassa on niin monta muuttujaa mutta jos vertailee samanlaisia kumeja niin silloin tuosta voi löytää ihan selvänkin hyödyn, ja myös rengaspaineen vaikutuksen huomaa välillä selvästi. Toki siinäkin jonkunmoinen ikkuna on missä sillä ei ole kauheasti merkitystä (luulisi kyllä Stefan esimerkissä olevan).

Pelkkä profiili ei tee renkaasta löysää tai jäykkää, sillä renkaan rungolla voisi sanoa olevan enemmän merkitystä asiaan. Joku lötkö 50-sarjanen taittuu alle vaikka olisi painetta vaikka mitä, hyvä 60-sarjanen taas sitä ei välttämättä tee pienelläkään paineella jos runko on hyvä. Mutta tosiaan kyllä ne renkaat tarttis vähän sen käyttötarkoituksen mukaan valita...

[Stefa]

Hyvä se lie olisi pitää vällärit mahdollisimman pitkinä, etenkin kun tuollainen tupaöljypoltin tykkää siellä aika matalilla kierroksilla pyöriä. Toisaalta ei tuossa paljoa voi hävitäkkään, tai sitten kokonaisero on ihan +-0.

Niinhän se on, että eksoottiset koot menee kalliiksi ja myös valikoima suppenee, eli niitä kevyesti rullaavia ei välttämättä saa laisinkaan. Toisekseen ainakin itsellä tulee vanteen leveys vastaan jos kovin kaventaa.

Isoissa pyörissä myös se paino on yleensä keskimäärin kauempana kehällä. Ei pelkkä puntarin lukema vielä kerro paketin hitautta. Siksihän niitä vauhtiksiakin sorvaillaan ulkokehiltä.

Yllätyin kyllä itsekkin etten saanut mitään eroa tuolla reilullakaan vajaapaineella. Toki ei noita samana päivänä ajettu, mutta liki sama reitti ja noin 600 km matkaa.

Itsellä oli joskus Taunuksessa edessä jotkut 195/50 R15 Marangonit (muistaakseni). Vaikka noissa piti 3 bar, niin hiekkatiellä sai vanteet helpolla kipeää ja asfaltilla kyljet kului ihan vahingossakin. Jos sitten vertaa noihin kumeihin mitä vaikka HeviGeeTeen alla on pyörinyt, niin esim 55-sarjan triplakasi on aika paljon jäykempi rengas vaikka painetta on paljon vähempi ja akselimassaa "hitusen" reilummin. Käyttöäkin voisi luonnehtia rajummaksi

Onhan tässä aikaa ihmetellä. Vaihteeksi lunta sataa, joten ropistellaan menemään toistaiseksi.

[wellu]

Rengaspaineiden nosto "kovaksi" myös vähentää kulutusta.

Kaveri hommasi omaan käyttöautoonsa (ruotsalaisvalmisteinen traktori) 175/80*14 renkaat mukavuuden vuoksi. Ovat melkoiset humpparenkaat, mutta yllättävän hyvin pitää.

[väisänen]

Joo toi kulunut kumi kuluttaa vähemmän vs uusi samanmoinen herja on kansanviisaus joka pätee.

[wellu]

Joo toi kulunut kumi kuluttaa vähemmän vs uusi samanmoinen herja on kansanviisaus joka pätee.

Ei välttämättä.

Kuluneen kumin pyörintävastus on isompi kuin uuden. Tämä johtuu siitä, ettei epäpuhtauksien (vesi, lika) ja ilman poistumiselle ole kuluneessa renkaassa enään uria.

[väisänen]

[Wesulius]

kuluneen renkaan halkasija on pienempi kuin uuden , mittariin tulee enemmän matkaa mitä uudella renkaalla.
Samalla polttoaineella pääsee mittarin mukaan pidemmälle kuin uusilla renkailla.
jos on vaikka 9mm pintaa on halkasijan ero loppuun ajettuihin 1.5mm pinnalla 15mm eli noin 5cm kierros n 2.5%.
1000km matkalla tuo on 25km' .

kuitenkin helpoin ja parhaimmat tuolokset saa kun on koskematta jarrupolkimeen.
Näin saa kulutuksen putoamaan helposti 10-20%

[väisänen]

Joo ja ajonopeus on myös mittarin näyttämää hivenen pienempi eli mittariin tulee vieläkin enempi kilsoja.