"massasta poikkeavuus" kiellettyä(kö)???

[wellu]

Äläkä takertu wellu kärkihommaan juttu meni kyllä perille ihan ekassa viestissä

Enkait ole takertunutkaan.

Tämähän menee juuri Wellun aloituksessa oudoksumaan suuntaan. Megaruutta on halvin ja paras. Muista saa maksaa moninkertaisia summia. Ei kannata kun megalla saa samat tehot.

Porukka pääsi joulukinkun äärestä takaisin koneelle, niin johan räjähti keskustelu!

[vvieri]

Noh noh. Ei kukaan toisaalta tässä ole väittänyt, ettei vaikkapa tuplakaasareillakin saisi edellämainittuja tehoja. Tai sitten sillä kalliilla ruiskulla. Se argumentti vasta tekisi keskustelusta sen suuntaisen.

[sedicivalvole1]

Jeps olisin voinut jatkaa kaasri turbolla, kun sekin toimi ok
Tuli vaan sitten tuo W:n Mega, niin pitihän sitä koittaa jotta saako edes käyntiin ja pyöriihän tässä edelleen jakaja tosin ei kärkiä ettei kaikkea perinteistä heti hylätä.

Oikeasti kaasareilla oleva korkealle kiertävä vapari kuulostaa hyvältä...

[GreenThing]

Itse mieluusti vaihtaisin kaikki kaasarit ruiskuihin...

[vvieri]

En mä ihan samaa mieltä silti siinä ole... Itse ajelin vuosiakin tuplakaasareilla ihan ympärivuotisesti, eikä noissa muuta ongelmaa oikeastaan ollut kuin tyhjäkäyntipiirien tukkeutuminen toisinaan ja lievät jäätämisoireet joillain keleillä. Mutta moottorin käytös, suorituskyky ja taloudellisuus jopa mun kaasujalalla (n. 9L/100km 2L TC:llä) olivat kyllä muutoin kunnossa. Ja koskaan ei voi kehua liikaa miten hyvä käyntiinlähtijä pakkasilla tuplakaasarein höystetty auto on!

Turbokäytössä höyrylukon syntyminen vähän ärsytti huonon kuumakäynnistyvyyden muodossa. Ehkä tuostakin pääsisi eroon, jos oikein perehtyisi. Oon kyllä törmännyt samaan ongelmaan monen kaasariturbon kanssa. Muuten ei varsinaisia ongelmia tuplakaasareilla turbonkaan kanssa. Omassa autossa kaasarit+turbo ehkä 8 kesää...

Kärjellisen sytkänkin kanssa aluksi tuli pelailtua, mutta lähinnä sytytysenergian pieneneminen yläkierroksilla yhdistettynä ahdetun moottorin suuritehoisen kipinän tarpeeseen pakottivat siirtymään kärjettömään, perinteiseen jakajapohjaiseen kylläkin. Vaparissa varmaan olisivat riittäneet pitemmälle, mutta en mä perus kärjetöntä niin teknisenä systeeminä pitäisi, ettei sitä saisi toimimaan sellainen, joka kärjellisenkin saa. Ruiskuhan on toki sähköisessä mielessä paljon monimutkaisempi...

[Ippe]

Eiköhän sitä tuplakaasareillakin saa tehoa irti, mä väitän että tuosta yhdestä pitkillä talviunilla olevasta motista on lähtenyt siinä olevilla IDF:llä yli 400hp, ehkä enemmänkin, mutta ei sitä ole kai koskaan dynossa mitatttu.

Megaruuttahan on oikein fiksu vaihtoehto, itse tosin koittaisin varmaan Trionic 5.5:sta, tosin sytyspalikan siinä joutuisi virittelemään kun tulppien etäisyydet toisistaan muuttuisivat, mutta muuten se olisi varsin edullinen vaihtoehto, kun purkuosia on saatavilla ja säätöpuolelle löytyy Suomesta osaamista.

Silti tuplakaasareissa on oma juttunsa, tosin ajan myötä niiden hinta suhteessa ohjelmoitavaan ruiskuun on muuttunut.

[Wesulius]

Saattaa vaan monia ärsyttää Megassa sekin, että joku on saanut samat tai paremmat ominaisuudet parin satkun boksilla ja itse on maksanut vastaavasta nelinumeroisen summan joka ei vielä sisällä edes antureita (ja moottorin omat anturit ei sovi käytettäviksi mistä ropsahtaa vielä lisää maksettavaa).

eihän tää ole edes mahollista kaikkien mielestä koska ei 200e tommosta ominaisuuksia saa
meijän kylällä on B corsa. 16ventiilinen 1600 koneella, mun tekemä kansi ja mega. oulua myöten puhuivat ettei siittä lähe tehoa ku korkeintaa 120hv koska autossa on MEGASQUIRT ja koska mulla on ite tehty virtauspenkki joka ei kuulemma toimi . auto vietiin dtc penkkiin ja vakio nokilla saatiin 150hv irti. seuraavaksi vaihettii kireemät nokat ja puristussuhdetta nostettiin ja teho lukema oli 190hv tehot mitattiin boschin penkillä.
on siinä pojilla hymyt hyytyneet

seuraava koneesta otettaa yli 200hv. kansi on mun pöydällä ja muotoilaan kanavaa lisää

Viititkö tulla muotoileen meijän 318 is:n kannenkin , olis kiva ku siittä lähtis 185hv vaki nenuilla.
Tiukemmilla kepeillä säveltäis jo 245hv olis kyllä aivan päällikkö kone...

[väisänen]

^ kyllä on joo melko yläkanttiin penkki pukannut tehot. Onhan noit Opelin kannet kyllä ihan ok ja vakionokilla kakslitrasista ottavat siellä 160 hp kieppeillä. 1,6 joutuu vaan parkumaan ylemmäs ja sellasta Seppää löydykään et pelkän kannenmuotoilulla puoltoistasataa sieltä irroittaa.

Mä olin prismalla Jannen penkissä ja anto ekalla vedolla plus kaksisataa nolla kolmen ahdoilla ( en muista enää tarkkaan).
Janne katseli huuli pyörösenä. Sanoin et jotakin on pahasti pielessä. Ei millään voi tulla tuollaisia lukuja. Kattostavaan, niinpä ne arvot olivatkin metässä dynossa ja sellaset seittekytheppaa katos...

[vvieri]

Eli 130hv @ 0,3bar? Pyöriltä sentään?

[wellu]

Nytten kun tämä karkasi aika totaalisesti virittämisen puolelle niin miten tehdään ns. kevyesti ja pirteästi vetävä vapari? Ja nyt tarkoitan ihan "perusvaparia", en puhu tupla-webereistä tai ruiskun ohjelmoinnista...

Lähes poikkeuksetta ajamani autot, jotka on tehtaan toimesta tehty "säästömalliksi" on vieneet noin saman, matkassa ehkä jopa enemmänkin kuin vastaavan laitteen "voimavapari". Mistä helvetti tämä johtuu? Esimerkiksi ykköskorin 75 Punto menee maantiellä alle kuuden, mutta kakkoskopan "punto 60" (sama 1.2 8v, laiskempi nokka vaan ja pidempi imusarja) ei ainakaan omassa käytössä mennyt koskaan alle 6,5l/100km ja moottori tuntui todella laiskalta yli 80km/h nopeudessa, kun taas vanhakoppainen ottaa aika iloisesti 120km/h.

Samoin 127:ssa kulutus tippui, kun vaihtoi vapaavirtausfiltterin ja käänsi sytytyksen niin aikaiselle kuin vain pystyi (potkua ylärekisteriin). Tyhjäkäynti hävisi kokonaan eikä seiska enään liikkunut yhtään mihinkään alle 4500rpm, mutta kulutus putosi yli litralla! Tämän jälkeen huippuja otti 145km/h ja kulutus oli nilkan asennosta välittämättä 5-5.5l/100km.

Muutoinkin tuntuisi olevan aika yleinen ilmiö, että jos "säästömallin" nokan tilalle vaihdetaan "sport-versio", niin vetoja tulee enemmän ja kulutus tippuu. Miksi niitä nuhamalleja on edes tehty joskus, kun tuskin nyt aavistuksen isompi nosto ja rajummat asteet tuotantoteknisesti ovat sen kalliimmat kuin sen laiskan nokan.

[dunaaja]

Se on jääny pienkoneiden virittely jo taka alalle alko kiinnostaa noi isommat niin jopa siitäkin pumppu suutin koneesta ei muka saa tehoa ihan mekaaninen kun on.
Hyvin sekin vaan on alkanu laukkaamaan eikä vielä ole edes ahdinta vaihdettu.

[jaketech]

^ kyllä on joo melko yläkanttiin penkki pukannut tehot. Onhan noit Opelin kannet kyllä ihan ok ja vakionokilla kakslitrasista ottavat siellä 160 hp kieppeillä. 1,6 joutuu vaan parkumaan ylemmäs ja sellasta Seppää löydykään et pelkän kannenmuotoilulla puoltoistasataa sieltä irroittaa.

tuo 160 on melkein vakiona jo kakslitrasissa, 156hv.
http://www.dynotestcenter.fi/ täällä se käytettiin vakionokilla. paras teho on tosiaan yläkieroksilla. rajotin on 9200 kohalla ja teho käyrä vaan nousee eli ei ala edes laskee noilla kieroksilla. 10000 pitäs kuulemma kiertää ni sitte riitää
tunnustetaan että oli siihe vaihettu 42mm läppärungot ja peltisarja/2" pakoputki.
http://onkamonautosaato.yhteystietopalv ... ews&id=892 täällä se viimeksi mitatiin 190hv ja kyseessä on matalamäen vanha boshin penkki.

vakionaha tossa 1.6 on 109hv.

[jaketech]

Viititkö tulla muotoileen meijän 318 is:n kannenkin , olis kiva ku siittä lähtis 185hv vaki nenuilla.
Tiukemmilla kepeillä säveltäis jo 245hv olis kyllä aivan päällikkö kone...

lähetä kansi tänne ni katotaa mitä sille voi tehä.

[väisänen]

^

Toi mun peli oli sillon kö haettiin katastuslappua. Ihan vaan esimerkiksi et pienikin arvon muutos niin penkki antaa mitä antaa.
Muutoin en oo liian suuria numeroita surru

[väisänen]

Wellun tapauksessa noit kulutuslukemien muutokset johtunee et vakiossa on sytkäri persiillään ja ilmansuodatin tukossa
Hyvässä lykyssä jakokin on poskellaan ja vasta akselin vaihon yhteydessä asetetaan rullaamaan oikeaan tahtiin. Ei olis meinaan ekakerta. Ainakin fireissä väärällä jaolla olevia yllättävän useastikin ollunna.

Tää mitään virityksiin oo karannut, pikku spekulointia tehoista vaa ja onks tiisseli paree vs bensa virikohde