Valovirran tehokäyttöä
Valovirran tehokäyttöä
Laitellaampas tännä kun palstalla kuitenkin sähköpuolen ammattilaisia (sekä tietty tollopelottomia ) on. Paikallisella metsästysseuralla on hirvirata eräässä soramontussa. Vaijerivetoinen kiskoilla kulkeva kelkka ja homma pelaa miten pelaa agregaatilla ja valovirtamoottorilla jotenkin rele- ja rajaohjattuna. Aiemmin tuossa oli ollut jokin kiilahihnavälitetty systeemi ja vaijerirummulla veto. Tuossa kuitenkin oli omat ongelmansa, joten muuttivat sen siten, että nyt on kiilahihnavälitys, jonka perässä vaihdelaatikko jonka perässä rumpu jolla vaijeri kulkee. Nyt tuossa sitten kuulemma on sellainen ongelma, että voima ei riitä vaan hirvi kiihdyttää jonnekkin liki puolta matkaa eikä tämä tietty hyvä. Agregaatti on 2 kW Robin ja moottori 370 W valovirtakone, joskus oli ollut 1,5 kW agregaatti, josta loppui tiuru liikkeellelähdössä. Kovin tarkkaan en tuota systeemiä tunne, joitain vuosia sitten olen radalla käynyt, mutten sen kummemmin tutustunut. Kuitenkin kyselivät josko tuolle voisi jotain tehdä, että saisi toimivan. Olivat kolmivaiheagregaattia miettineet, mutta kuulemma kalliin puoleinen investointi seuralle moinen. 650 e tienoille tosin taitaisi saada jotain kiinalaisia kun nopeasti kurkin Tuolla tietty pääsisi eroon valovirtakoneen heikosta käynnistysmomentista. 1-vaihe TAMU menee varmaan samaan kategoriaan ja pitäisi pysyä kuitenkin jotenkin maalaisjärkisenäkin systeemin.
Mietiskelin, että yksi vaihtoehto olisi tietty lähteä parantamaan hyötysuhdetta. Eli laatikko pois ja kiilahihnan tilalle hammasta tai moniuraa. Tiedä sitten riittäisikö voima sittenkään. Valovirtakoneen käynnistysmomenttiakaan taitaa olla huono saada nostettua jos vaan konkka on nyt kunnossa. Onko olemassa jotain erityyppistä valovirtakonetta jolla olisi hyvä käynnistyvyys? Hirvelle pitäisi saada vauhtia joku 2 m/s (olikohan tavoitenopeus 10m/5s ) ehkä 4..5 m matkalla, eli joku 0,5 m/s^2 joten kovin rykäisevää lähtöä tuo ei tarvitsisi. Kelkka voisi painaa tauluineen jotain 30 kg, mutta tietty vastuksista on paha sanoa. Tuntuisi kuitenkin hyvin mahdolliselta yhtälöltä. Vauhtipyörä ja magneettikytkin, tosin sitten lähtö olisi ripeä ja suunnanvaihto haastavaa jollei kytkimiä laittaisi tuplana.
Tasavirtapuolellahan olisi sitten helppoja ratkaisuja ja voisi käyttää myös akkua välissä. Tällöin myöskään vuorossa oleva ampuja ei kuulisi lähtöä kun agregaatti niiaa. Mietin jotain fillarin apumoottoria. Tosin kun kyseessä agregaatti, niin akun lataaminen on vähän niin ja näin, että melkein aurinkopaneeli voisi olla parempi ylläpitoon kun käyttöaste ei kuitenkaan ole suuren suuri Toisaalta voisi pelata myös vaikka 12 V porakone Ei taida nykyään kannattaa miettiä mitään vanhaa isoa tasavirtalaturiakaan
Onko moiseen sovellukseeen hyviä, helppoja ja halpoja ideoita?
Mietiskelin, että yksi vaihtoehto olisi tietty lähteä parantamaan hyötysuhdetta. Eli laatikko pois ja kiilahihnan tilalle hammasta tai moniuraa. Tiedä sitten riittäisikö voima sittenkään. Valovirtakoneen käynnistysmomenttiakaan taitaa olla huono saada nostettua jos vaan konkka on nyt kunnossa. Onko olemassa jotain erityyppistä valovirtakonetta jolla olisi hyvä käynnistyvyys? Hirvelle pitäisi saada vauhtia joku 2 m/s (olikohan tavoitenopeus 10m/5s ) ehkä 4..5 m matkalla, eli joku 0,5 m/s^2 joten kovin rykäisevää lähtöä tuo ei tarvitsisi. Kelkka voisi painaa tauluineen jotain 30 kg, mutta tietty vastuksista on paha sanoa. Tuntuisi kuitenkin hyvin mahdolliselta yhtälöltä. Vauhtipyörä ja magneettikytkin, tosin sitten lähtö olisi ripeä ja suunnanvaihto haastavaa jollei kytkimiä laittaisi tuplana.
Tasavirtapuolellahan olisi sitten helppoja ratkaisuja ja voisi käyttää myös akkua välissä. Tällöin myöskään vuorossa oleva ampuja ei kuulisi lähtöä kun agregaatti niiaa. Mietin jotain fillarin apumoottoria. Tosin kun kyseessä agregaatti, niin akun lataaminen on vähän niin ja näin, että melkein aurinkopaneeli voisi olla parempi ylläpitoon kun käyttöaste ei kuitenkaan ole suuren suuri Toisaalta voisi pelata myös vaikka 12 V porakone Ei taida nykyään kannattaa miettiä mitään vanhaa isoa tasavirtalaturiakaan
Onko moiseen sovellukseeen hyviä, helppoja ja halpoja ideoita?
Viimeksi muokannut Stefa, 11.06.2013 21:23. Yhteensä muokattu 1 kertaa.
Kääpiöitä oli kahdeksan ja kahdeksas heistä oli Hullu.
Sheivaa mun dekkii.
Sheivaa mun dekkii.
Re: Valovirran tehokäyttöä
No ainakin semmonen, että hirvi olisi pyörillä vaijerissa ja vaijeria ajettais edes puoli metriä hirven pysähdyspaikan ohi. Sitten vaijeriin kiinnike ja siihen joku jousi joka törmäsi hirveen tai koukkaisi sen mukaan. Eli moottori sais kiihdyttää edes hiukan ennen kuormaa niin oltais paremin vääntöalueella. Isompi moottorikin voisi olla tuolla systeemillä kun lähtis pienellä kuormalla käyntiin niin ei virrat nousis niin paljoo.Tietenkin jousessa säätämistä että ottaisi hirven pehmeesti mukaan, 2m/s on varmasti liikaa tuohon tilanteeseen.
Helpompi tai ainakin varmpempi toki voisi olla DC tai kolmivaihesysteemi jossa olisi sitä käynnistysmomenttia mutta sitten menee enempi rojua vaihtoon.
Hiukan samantapainen ongelma kun tuon V-lohkoisen valovirtakompuran moottori ei aina saa kompuraa käyntiin ennenkuin vastapaineet iskee. Meinasin laittaa ilmaputkeen pienen sivukammion että saa moottoriin hiukan jengaa ennenkuin paine syöttöputkessa nousee, pieni putkenpätkäkin voisi riittää.
Helpompi tai ainakin varmpempi toki voisi olla DC tai kolmivaihesysteemi jossa olisi sitä käynnistysmomenttia mutta sitten menee enempi rojua vaihtoon.
Hiukan samantapainen ongelma kun tuon V-lohkoisen valovirtakompuran moottori ei aina saa kompuraa käyntiin ennenkuin vastapaineet iskee. Meinasin laittaa ilmaputkeen pienen sivukammion että saa moottoriin hiukan jengaa ennenkuin paine syöttöputkessa nousee, pieni putkenpätkäkin voisi riittää.
Jokainen Fiat on pelastamisen arvoinen.
www.saminosat.net
www.saminosat.net
Re: Valovirran tehokäyttöä
Ymmärrän pointin, hyvä idea. Voisi olla suht simppeli tehdä kelkkaan liukuva kiinnitys. Jonkintyypin vaimennuksen kyllä varmaankin tarvitsisi kun liikkeen pitäisi pysyä aika tasaisena nykimättä ja pomppimatta.
Edit: Itseasissa jos tekisi pyörän jossa vivun päässä sopiva vastapaino, niin voisi olla passeli systeemi. Siten, että kiihdyttäessä pyörä löisi tyhjää vaikka reilut puoli kierrosta ja sitten vastapaino ottaisi toppariin ja vedon päälle. Vivun vastapaino sitten estäisi löysän kesken liikkeen, mutta niin kevyt että suunnan vaihdossa ottaa taas löysät toiseen laitaan ennenkuin kelkka lähtee.
Edit: Itseasissa jos tekisi pyörän jossa vivun päässä sopiva vastapaino, niin voisi olla passeli systeemi. Siten, että kiihdyttäessä pyörä löisi tyhjää vaikka reilut puoli kierrosta ja sitten vastapaino ottaisi toppariin ja vedon päälle. Vivun vastapaino sitten estäisi löysän kesken liikkeen, mutta niin kevyt että suunnan vaihdossa ottaa taas löysät toiseen laitaan ennenkuin kelkka lähtee.
Kääpiöitä oli kahdeksan ja kahdeksas heistä oli Hullu.
Sheivaa mun dekkii.
Sheivaa mun dekkii.
Re: Valovirran tehokäyttöä
Hmm.
Mä olen nähnyt hirvitauluradalla sellattis systeemin et taulu on tärmännyt jousikuormitteiseen esteeseen jossa pieni lukitus (pänni jäänyt päälle jouseen). Joten kun moottori on lähtenyt vetämään taulua toiseen suuntaan jousi on vapautettu ja sieltä sitten tulee se alkusysäys.
Mä olen nähnyt hirvitauluradalla sellattis systeemin et taulu on tärmännyt jousikuormitteiseen esteeseen jossa pieni lukitus (pänni jäänyt päälle jouseen). Joten kun moottori on lähtenyt vetämään taulua toiseen suuntaan jousi on vapautettu ja sieltä sitten tulee se alkusysäys.
-Cause my mouth's writing checks that my ass can't cash
-Fiat Croma
-Fiat Uno Fire
-Ja ehkä pian myös turpo uunoilua.
-Fiat Croma
-Fiat Uno Fire
-Ja ehkä pian myös turpo uunoilua.
Re: Valovirran tehokäyttöä
Kiilahihna on kaamea tehosyöppö, joten varmasti systeemiä saisi herkisteltyä vaihtamalla se ketjuun tai hammashihnaan.
Tuo on ihan totta, että varsinkin aggrekaatilla syötettynä valovirtamoottorilla on todella heikko käynnistysmomentti. Konkan kapasitanssiarvolla asiaa voi tietysti hieman koittaa pelata.
Siisti ratkaisu tietysti on se pieni taajuusmuuttaja, silläkin saisi liikkeellelähdön varmaan melko äänettömäksi...
Tuo on ihan totta, että varsinkin aggrekaatilla syötettynä valovirtamoottorilla on todella heikko käynnistysmomentti. Konkan kapasitanssiarvolla asiaa voi tietysti hieman koittaa pelata.
Siisti ratkaisu tietysti on se pieni taajuusmuuttaja, silläkin saisi liikkeellelähdön varmaan melko äänettömäksi...
Ville Vieri
www.villevieri.com/autot.htm
- Mikä taidoissa hävitään se tehoilla paikataan! -
www.villevieri.com/autot.htm
- Mikä taidoissa hävitään se tehoilla paikataan! -
Re: Valovirran tehokäyttöä
1~vaihe koneisiin taajarin sijasta pehmokäynnistin. Karvan edullisempi ja helpompi säätää.
Joku varmaan jossakin tietää jotakin!
- Risto Reipas
- Risto Reipas
Re: Valovirran tehokäyttöä
Onko tuossa oikein mitään järkeä: muuttaa mekaaninen liike ensin sähköksi ja sitten takaisin mekaaniseksi liikkeeksi?
Eikö polttomoottori voisi käyttää suoraan vetosysteemiä? Laitteistoa ohjattaisiin hydrauliikan ja sähkön avulla.
Eikö polttomoottori voisi käyttää suoraan vetosysteemiä? Laitteistoa ohjattaisiin hydrauliikan ja sähkön avulla.
Re: Valovirran tehokäyttöä
Jousisysteemi tuntuisi epäluotettavalta. Tuon pitäisi kuitenkin toimia talvenkin jälkeen eikä käyttäjillä ole aina kovin suurta teknistä näkemystä..
Pehmoista mulla on vain huonoja kokemuksia, vaikka tosin pehmon ja tamun raja melko hämärä onkin.
Miksi systeemi noin on, selittynee sillä, että alunperin tuo on sähkärin tekemä. Tainno ihan alunperin siellä muistaakseni oli fillari nurinpäin ja mies veivasi polkimia Itse näin hydraulisena ihmisenä hytikka olisi tietty luonteva tapa toteuttaa moinen. Vaikka nykyaikaisena nopeustakaisinkytkettynä servopumppu-systeeminä Tai sitten vähän perinteisempää venttiilitekniikkaa vaan..
Tamu olisi varmaan siisti ratkaisu, mutta ympärivuodet lauta-aaltopeltikopissa ei oikein herätä luottamusta pitemmän päälle. Releet rapsuttaa kyllä aina vaan. Helpoimmalla tietty pääsisi mitä vähempi olemassaolevaa tarvitsisi muuttaa, joten tuo hyötysuhteen nosto voisi olla ensimmäinen ja ehkä pieni hallittu löysä lähdössä toinen. Jollei agregaatin äänen niiaus ole ylitsepääsemätön vaiva, niin voisi tuolla mennä. Tuplasuojausta ampujalle ja villaa konehuoneeseen..
Pehmoista mulla on vain huonoja kokemuksia, vaikka tosin pehmon ja tamun raja melko hämärä onkin.
Miksi systeemi noin on, selittynee sillä, että alunperin tuo on sähkärin tekemä. Tainno ihan alunperin siellä muistaakseni oli fillari nurinpäin ja mies veivasi polkimia Itse näin hydraulisena ihmisenä hytikka olisi tietty luonteva tapa toteuttaa moinen. Vaikka nykyaikaisena nopeustakaisinkytkettynä servopumppu-systeeminä Tai sitten vähän perinteisempää venttiilitekniikkaa vaan..
Tamu olisi varmaan siisti ratkaisu, mutta ympärivuodet lauta-aaltopeltikopissa ei oikein herätä luottamusta pitemmän päälle. Releet rapsuttaa kyllä aina vaan. Helpoimmalla tietty pääsisi mitä vähempi olemassaolevaa tarvitsisi muuttaa, joten tuo hyötysuhteen nosto voisi olla ensimmäinen ja ehkä pieni hallittu löysä lähdössä toinen. Jollei agregaatin äänen niiaus ole ylitsepääsemätön vaiva, niin voisi tuolla mennä. Tuplasuojausta ampujalle ja villaa konehuoneeseen..
Kääpiöitä oli kahdeksan ja kahdeksas heistä oli Hullu.
Sheivaa mun dekkii.
Sheivaa mun dekkii.