27-vuotias Juhana (nimi muutettu) kertoo synkkää tarinaa:
No pienestähän se tietysti alkoi, niinkuin kai kaikilla... Kaverit
olivat jo jonkin aikaa ahtaneet autojaan ja saivat yhtenä kuumana
heinäkuun iltana mut puhuttua mukaan rinkiin, saunakaljoissa tietysti,
enhän mä siihen muuten olis lähtenyt. "Ei siitä mitään tuu, tää on ihan
turvallista", ne sanoi ja mä uskoin, vaikka vähän arvelutti; olin
lukenut valistuslehtisiä ja nähnyt poliisin kuvia koko ikänsä
ahtaneista papoista ja mammoista. Ihan kurttuisia ne oli ja näytti 60-
vuotiailta, vaikka sitä ne tais kyllä ollakin.
Kaverit ensin kertoi ihan yleistä asiaa ahtamisesta; miten se tehdään
oikein, vaikutukset jne. ja näyttivät sitten malliksi. Hyvältä näytti
kavereista tuntuvan, kun ensin vierestä katselin kuinka he ajoivat
ahdettua autoa. Sitten he halusivat minunkin kokeilevan ja kokeilinkin
varovaisesti ahdettua autoa. Taisin jäädä heti kerrasta koukkuun, sillä
oli se vaan niin hienoa; vauhti vaan kiihtyi, kun ahnaasti painoin
kaasupoljinta syvemmälle ja pian olin itsekin yhtä hymyä. Kokemattomana
jätin kuitenkin ilokaasun väliin, joita kokeneemmat kaverit käyttivät
ahtojen päälle "boosteriksi" niinkuin ne alan kielellä siitä puhui.
No muutama kerta sitten kavereiden kanssa ajeltiin ahdetuilla autoilla
ja alku menikin hyvin, mutta pikkuhiljaa alkoi tuntumaan, että tekee
vaan mieli ajaa ahdettua enemmän ja enemmän ja olis aika hommata oma
ahdettu. Vähän neuvoja kyselin ensin ja ennenkuin oikeasti tajusinkaan,
otsin ensimmäisen oman ahdetun autoni pari vuotta sitten Saksasta.
Siitä se kierre sitten lähti eikä loppua näkynyt; ajeltiin joskus neljä-
viisikin kertaa viikossa, arkisinkin. Eihän siinä mitään järkeä ollut
ja rahaa paloi mielettömästi bensaan ja tarvikkeisiin. Meillä oli oma
pikku klubikin, johon kaikki "hyvät tyypit" oli tervetulleita.
Aluksi mä pärjäsin pelkällä pumppubensalla tai joskus laitoin sekaan
oktaanibuustereita, mutta se oli aika harvinaista, ehkä kerran kuussa.
Kaverit käytti jo metanolia, mutta ei se ketään tuntunut haittaavan,
kunhan tuli hyvä fiilis ja lopulta mä ajauduin niihin itsekin. Sen
jälkeen en enää pumppubensaan koskenut, oli ne sävärit niin erilaiset.
Käry taisi käydä ihan sen takia, että oltiin niin huolettomia; ei
jotenkin osannut ajatella enää suoraan, kun piti vaan saada lisää
tehoa. Tässä vaiheessa mä olin kyllä jo tosi syvällä kierteessä ja oon
oikeastaan kiitollinen, että kävi niinkuin kävi. Kaikki kelpas;
metanoli, ilokaasut, kerran jopa vietiin lentobensaa Lapista, ku kaveri
pääsi piireihin sisään. Yhden mummun yli meinattiin ajaa yks yö ja se
sitten taisi poliisit paikalle soittaakin.
Eihän siinä enää mikään auttanut, kun oli just vedetty ahdot tapissa ja
kaksi maijaa odotti pitkän suoran päässä. Kavereista kaksi lähti
lusimaan yli vuoden kakkua törkeistä liikennerikoksista ja lentobensan
varastamisesta, toinen sai vielä puoli vuotta extraa ammattimaisesta
ahtamispalvelun tarjoamisesta maksua vastaan. Toisella todettiin
pitkälle edennyt MTBE-lisäaineen aiheuttama keuhkosyöpä ja se on
nykyään letkuissa teholla ja varmaan kuolee pian. Yksi sai syytteen
avunannosta laittoman metanolin salakuljettamiseen Venäjältä ja se sai
puoli vuotta ehdonalaista. Itse sain kolme kuukautta ehdollista
laittomien polttoaineiden hallussapidosta ja mut määrättiin
pakkovieroitushoitoon surullisenkuuluisaan vaparifeministien
vieroituslaitokseen Keravalle. Ahdetut autot tietysti takavarikoitiin.
Nyt mä oon ollu kuivilla kohta puoli vuotta, mutta vieläkään ei mee
päivääkään etteikö tekis mieli edes vähän ajella ahdetulla,
tai "vääntää buustii" niinku alan slangissa sanottaisiin. Tää on
tällaista varovaista tasapainoilua, päivä kerrallaan. Sukulaiset ja
kaverit oli tietysti kauhuissaan kuullessaan, että mä joudun oikeuteen;
mutta nyt niiden tuki on kyllä ollut aivan loistavaa; ilman niitä mä en
olis tässä, mä en olis jaksanut sitä kauheeta vierotuksen tuskaa.
Tavallaan mä oon tyytyväinen, koska nyt mä todella tajuan kuinka
vaarallista ahtaminen oikeasti on. Jos mä jotain haluun teille lapset
sanoa niin se on tämä: Älkää herran tähden KOSKAAN koittako edes pientä
viattoman näköistä ahdettua autoa; tähän helvettiin joutuu ihan
huomaamattaan ja sillä on todella helppo pilata koko elämänsä! Pysykää
lapset erossa ahtamisesta, sen mä haluun teille sanoo!
Turboautoa aikovat lukekaa tämä ensin...
Turboautoa aikovat lukekaa tämä ensin...
Ville Vieri
www.villevieri.com/autot.htm
- Mikä taidoissa hävitään se tehoilla paikataan! -
www.villevieri.com/autot.htm
- Mikä taidoissa hävitään se tehoilla paikataan! -
-
UnoProjekti
- Viestit: 3691
- Liittynyt: 17.03.2004 19:56
- Paikkakunta: Masku
....no ei nyt sentään(en mä mitään ilokaasuja hommaa, muuten sama tulevaisuus -
Sergei the Eagle
- Viestit: 343
- Liittynyt: 12.04.2003 11:55
- Paikkakunta: Nikinoja
En ole minäkään vielä päässyt, kuin testailemaan kavereitten ahdettuja autoja, mutta koukussa ollaan. Opiskelijan tuloilla voi tuo lopullinen retkahtaminen odotuttaa, saa nähdä sitten "rikkaana" DI:nä..
Mutta kyllähän se ahdin määrää tahdin 8)
Mutta kyllähän se ahdin määrää tahdin 8)
Lanciat: Lybra 20v, Kappa 20vt sw, Y10 FIRE turbo ja sit vielä Abarth Punto Evo & Ducato & Ducati
-
kumpulainen_mika
- Viestit: 271
- Liittynyt: 20.12.2002 22:02
- Paikkakunta: Vihti