Sivu 1/2

Jarrupenkki

Lähetetty: 12.09.2006 22:22
Kirjoittaja sakkeus
Löytyiskö keltään ohjeita tai neuvoja/ piirustuksia miten rakennetaan toimiva jarrupenkki? Lähinnä mootttorin säätämistä varten ei välttämättä niinkään tehon mittaukseen.

Lähetetty: 13.09.2006 18:00
Kirjoittaja vvieri
Ei ohjeita, mutta itsellä on moinen projekti ollut työn alla... rullien valmistukseen sopivat putkenpalat vaan on olleet hakusessa. Monttukin on valmiiksi lattiassa.

Saattaa olla että teen niitä odotellessa tuosta jarrusta ihan vaan moottoripukkiin liitettävän mallin jotta saan jarrun ohjauslaitteita ruveta kehittämään.

Hetkeen ei ole tuo projekti liikkunut... :?
http://www.netikka.net/ville.vieri/dyno/index.htm

Lähetetty: 13.09.2006 22:24
Kirjoittaja sakkeus
Edelleen etsitään ohjeita ja piirustuksia. Pienetkin vinkit auttavat.

Lähetetty: 13.09.2006 22:53
Kirjoittaja Luigi
Tämä menee jo offtopicin puolelle, mutta täällähän sitä ollaankin:
http://web.archive.org/web/200503051339 ... et/austin/
Eli luovuudellahan ei ole mitään rajoja, toisin kuin järjellä. :wink:

Että tämmöistähän et sitten mene tekemään? :lol:

Lähetetty: 13.09.2006 23:33
Kirjoittaja TfP-Motors
Kuva

Tämmösillä ne paljon jm-moottoreita penkittäävät. Elikkä volkkarin laatikko, jossa vetoakseleissa hydraulipumput, ja tehon "vertailuissa" puhutaan aina baareista, vaikka 200 bar / 5000 rpm...

Lähetetty: 15.09.2006 07:27
Kirjoittaja vvieri
Tuohonkin saisi tehtyä oikean tehonmittauksenkin suht helposti. Tekee vain hydraulipumppuen tuennoista kelluvat ja sitten mittaa niiden momenttia venymäliuskoilla. Tai sitten voisi kai paineesta, vääntömomentista ja kierrosluvusta tehdä jonkinlaisen taulukon, tai laskentamallin tietokoneelle.

Muuten, tuollaisten venymäliuskojen hankintapaikoista voisin ottaa vinkkejä vastaan... siis paikoista jotka myyvät tavallisille kuolevaisille yksittäiskappaleita järjelliseen hintaan.

Re: Jarrupenkki

Lähetetty: 15.07.2013 06:47
Kirjoittaja vvieri
*bump!*

Muistelin että dynopenkkiprojektistani olisi ollut jossain ihan projektikertomuskin täällä, mutta joko muistan sitten väärin tai lienee eksynyt bittien taivaaseen... tai sitten oon muuten vaan nolo etsimään.

No, päivitin pitkän ajan jälkeen taas projektisivua ajantasalle, projekti kun etenee hitaasti mutta epävarmasti. :lol:

Tarkoitus on siis ensinnä kasata pelkkä moottoridyno ja rullilla varustetun aika on sitten vasta myöhemmin, vaikka rulla-aihio onkin jo saatu hankittua. Elektroniikka on melko pitkällä myös, mutta sitä ei ainakaan toistaiseksi tuolla sivulla ole esitelty. Pyörrevirtajarrujenohjaukseen on rakenteilla IGBT-siltoja käyttävä, 2 kanavainen vahvistin joka syö kolmivaihevirtaa.

Voima-anturin sain hankittua Jenkkilästä, vaikka koittivat rahastaa isompaa hintaa jonkin Euroopan toimistonsa kautta. Kieltäytyivät suoraan Jenkeistä ensin myymästä, mutta sopiva paikallinen kaveri, jota saatoin käyttää asiassa bulvaanina, hoiti sitten homman kotiin. :roll:

No, tuolla se projektikertomus on:
http://www.netikka.net/ville.vieri/dyno/index.htm

Re: Jarrupenkki

Lähetetty: 25.07.2013 12:06
Kirjoittaja jaketech
vvieri kirjoitti:
Pyörrevirtajarrujenohjaukseen on rakenteilla IGBT-siltoja käyttävä, 2 kanavainen vahvistin joka syö kolmivaihevirtaa.
eli voimavirralla jarrutat? ookko laskenut kui paljon sähkölasku nousee :lol:
mullakin oli verkkosähköllä toimiva ja sähkön kulutus oli liikaa. nyt on jarrun ohjaus akuilla ja sähkönkulutus on se mitä ylläpitolaturit vie ;)

Re: Jarrupenkki

Lähetetty: 25.07.2013 12:32
Kirjoittaja vvieri
Niin, meillähän joskus oli jotain puhettakin tästä alustavasti... hyvä, jotta saan kommenttia tähän keskusteluun! Tällä hetkellä on lähinnä vain sähköpostikirjeenvaihtoa ulkomaille...

Eihän se jarrun nimellismagnetointijännite vaikuta sähkönkulutukseen, jos jarruvoimaa oikeasti säädetäänkin. Tuollainen 650 hv jarruttava hidastin syö täydellä jarrumomentilla kolmisen kilowattia magnetointiin tehoa, ja nollamomentilla magnetointia ei tarvita lainkaan. Suurimman osanhan ajasta jarru seisoo käyttämättömänä.

Käytettävä jännite vaikuttaa ainoastaan hidastimen käämitystapaan eli virran ja jännitteen suhteeseen, ei niinkään tarvittavaan magnetointitehoon. Suurimmassa osassa tapauksia tietenkään ei tarvita kuin pieni murto-osa jarrumomentista, jolloin tarvittava magnetointitehokin on pieni.

12 voltille käämitty jarru syö Telman speksien mukaan virtaa isoimmalla magnetoinnilla noin 260 ampeeria ja yleisemmin dynoissa käytetty 192 voltilla 16 ampeeria. Oikeastaan purkuosina on liikkeellä vain 24-volttisia. Akkuihin perustuvassa systeemissä ylläpitolaturin pitää tietysti ajan mittaan kattaa akusta jarrutuksen aikana kadonnut energia.

Tuo kokemuksesi verkkovirtaa syövän dynon huikeasta sähkönkulutuksesta on kyllä mielenkiintoinen! Lähinnä jo siksikin, että en tiedä, millä tapaa voimavirtaa käyttävät pyörrevirtajarrudynot on teholähteen ja jarrun ohjauksen osalta rakennettu (oikeastaan palaisin halusta tutustua moiseen jos jostain saisi dokumentaatiota!) Jos dynon päälläolo näkyy sähkölaskussa, toteutus kyllä vaikuttaa aika päättömältä, ja hukkatehoa täytyy olla keskimääräisen sähkökiukaan verran myös silloin kun konetta ei penkissä huudateta... Jos mitään sähkökaaviota tai dokkaria siitä olis niin olis kiinnostavaa selailla.

Epäilisin, että kokemuksesi sähkönkulutusten eroista johtuu siitä, että tämä uusi akkuihin pohjautuva laitteistosi on tehonhallinnan osalta huomattavasti järkevämmin suunniteltu. Jarrutusmomentin säätö on vissiin tässäkin portaaton?

Moottoripyöräpuolella ainakin on näkynyt sellaisiakin toteutuksia, joissa jarrua ohjataan sillä samalla neliasentoisella valinnalla relebokseineen ja akkuineen kuin linjurissakin, ja näissähän sähköjarrua ei tehonmittaukseen voi käyttää vaan se on tehtävä inertialla. Omassa systeemissähän mitään vauhtipyörää ja inertiaa ei ole vaan sekä staattiset kierroslukutilanteet että tehonmittauksen kierroslukusweepit tehdään hidastimilla.

Aika pitkälle suunniteltu ja jo osittain toteutettukin teholähteeni syönee lepotilassa muutamia kymmeniä watteja ja sitten täydellä jarrutusteholla sen huippumomentin aikana sen kuutisen kilowattia, mutta tuo on tietenkin hyvin hetkellinen tilanne. Suurimman osan ajasta tietysti tilanne on niin onneton etten tallissa ole, ja silloin tietysti laitteisto on napsautettu pois päältä.

Jatketaan keskustelua! :)

Re: Jarrupenkki

Lähetetty: 25.07.2013 12:57
Kirjoittaja jaketech
muuntajan kautta oli sähkön syöttö ennen. tässä uudessa on portaaton jarruvoiman säätö. 3 ajo modia siinä on. 1: ohjain päästää kierokset nousemaan ennalta asetetuun kierolukuun asti ja pitää siinnä vaikka kaasun painaa pohjaan, 2: jarrua voi säätää portaattomasti potikkaa kiertämällä, 3: jarrun ohjain päästää kierosluvun nousemaan olikoha se 6% per sekuntti. tehon mittaus on mulla inertialla.
motestilla on samalainen jarrunohjain käytössä ku mulla. ainaki valmistaja niin kerto.

ei tuo nyt virtaa vie paljookaan koska päivän säädön aikana ylläpitolaturit ei lähde edes latamaa.jarrun käyttöjännite on 24-60V mitä ohjaimeen pystyy kytkemään.

Re: Jarrupenkki

Lähetetty: 25.07.2013 13:12
Kirjoittaja vvieri
Aivan. Kuulostaa fiksulta säädöltä. Kiitokset tiedoista.

Tuo jäänee mysteeriksi, miksi se verkkovirtakäyttöinen sitten söi niin paljon sähköä... oliko ohjain siinä kuinka vanha, ja millaiset säätömahdollisuudet siinä oli?

Re: Jarrupenkki

Lähetetty: 25.07.2013 23:34
Kirjoittaja jaketech
vvieri kirjoitti:
Tuo jäänee mysteeriksi, miksi se verkkovirtakäyttöinen sitten söi niin paljon sähköä... oliko ohjain siinä kuinka vanha, ja millaiset säätömahdollisuudet siinä oli?
portaaton säätö oli vain, en tiiä kui vanha oli. oli muutaman kuukauden käytössä ja purin pois uuden ohjaimen tullessa talliin.
autotune.fi on myös dynorojekti pyörrevirtajarulla ja on ne visii ajaneet jo muutaman testivedon. tais olla dynomecin ohjain niillä.

Re: Jarrupenkki

Lähetetty: 26.07.2013 07:17
Kirjoittaja vvieri
Juu. Weppisivulla ei kuitenkaan tainnut olla mitään esittelyä aiheesta...

Käväisin Dynomecin sivuilla, taitavat tehdä vain dynon tiedonkeruupuolta? Vaikuttaisi aika yksinkertaiselta systeemiltä mutta eipä ole hinnankaan kiroissa.

Re: Jarrupenkki

Lähetetty: 26.07.2013 11:10
Kirjoittaja jaketech
vvieri kirjoitti:Juu. Weppisivulla ei kuitenkaan tainnut olla mitään esittelyä aiheesta...

Käväisin Dynomecin sivuilla, taitavat tehdä vain dynon tiedonkeruupuolta? Vaikuttaisi aika yksinkertaiselta systeemiltä mutta eipä ole hinnankaan kiroissa.
facebookissa oli kuva dynosta viime syksyltä ku olivat ostaneet valmiit rullat/runkon mutta muuten ei oo julkisesti vielä esitelty. oon välillä kyselyt dynon edistymisestä ;)

Re: Jarrupenkki

Lähetetty: 27.05.2016 08:15
Kirjoittaja vvieri
Aikaa on kulunut tästäkin keskustelusta. Tuli näiden vuosien aikana suunniteltua ja tehtyä hidastimen ohjaamista varten se edellä mainittu vahvistin, joka perustuu n. 2,5kHz taajuudella hakkaavaan, IGBT-transistoreilla toteutettuun H-siltaan. Yhtä jarrua ohjattaessa tulee juttuun valovirtaliittymällä. Lepotilassa laite syö parisenkymmentä wattia tehoa ja maksimiteholla vähän päälle sen 3kW, mitä jarrulle enimmillään syötetään (192VDC / 16A). Enemmänkin virtaa laitteesta lähtee, mutta sitä ei kannata ajaa ainakaan pitkäaikaisesti koska hidastimen käämit on mitoitettu vain 16A:lle.

Aika paljon netissä tuli vastaan yksinkertaisia tyristorisiltaohjauksia, mutta noissa on ongelmana se että jarrulle syötetään suodattamatonta, tasasuunnattua tasavirtaa joka vaihtelee verkkovirran tahdissa ja aiheuttaa häviöitä (lämpenemistä) käämeihin. Tämä vahvistin syöttää puhdasta tasavirtaa.

Ensimmäinen kappale ei jäänytkään omaan käyttöön, vaan meni AMW Dyno Servicelle Lappeenrantaan, koska siellä oli tarvetta ja toisaalta oman dynon mekaniikat on vielä vähän lapsenkengissä. Laitteesta on nyt tilauksessa lopuistakin piirilevyistä tehdastekoiset versiot, joten tarkoitus olisi kesällä alkaa kasaamaan heti seuraavaa kappaletta.

Vahvistimen kaveriksi tehtiin vielä ohjauselekroniikkaa, joka lukee rullan nopeutta ja jolla pystyy säätämään jarrutuksen tiettyyn kierroslukuun. Tällä päästään säätelemään moottorinohjauksen kartoilta haluttuja pisteitä joihin ei muuten ajotilanteissa päästäisi niin hyvin käsiksi. Normaalisti jarru toimii lisäkuorman tuojana inertiarullalle, kun penkitetään hyvin tehokkaita autoja (lähemmäs 1000hv tai yli). Molempia saa valitusta moodista riippuen säädettyä autoon otettavalla kapulalla.

Koska vakiokierrosluku vaatii magnetoinnin ajamista suljetussa silmukassa, jarrun virran hallinnasta on pyritty tekemään mahdollisimman nopea. Laite pystyy siksi syöttämään sekä positiivista että negatiivista jännitettä hidastimelle. Esimerkiksi virran nosto 0:sta 8 ampeeriin vie tuolla n. 0,1s ja pudotus 8A:sta 0:aan 0,05s.
Edellä mainituilla, tyristorisiltaan perustuvilla ratkaisuilla jarrun virtaa ei aktiivisesti voida ajaa nollaan vaan pitää odottaa, että se luonnostaan laskee sinne.

Itsellä kun on tarkoitus perustaa jarrutus inertian sijaan sähköjarruihin, tarvitaan kahden hidastimen ohjaus, joten vahvistin menee kolmivaihesyöttöiseksi versioksi tässä tapauksessa. Lähtöteho on tuolloin yli 6kW, mutta lepotilan sähkönkulutus toki edelleen se sama parisenkymmentä wattia.

Etunahan verkkosähköllä käyvälle laitteelle on ettei tarvita ikääntyviä ja huoltoa vaativia akustoja.

Yhdellä hidastimella (jos se yleisin tyyppi Telma CC135 tai CC160) saa jarrutettua n. 500kW.