Nyt tuli ropleema.
moottori 1.5 sohc kaasarilla.
Laitoin koneeseen virinokka-akselin n.300´
no kone kavi nätisti täydellä kaasulla voimaa tuli lisää ja jne.
Mutta osa kaasulla rupesi pätkimään kuin jättäisi sytyttämättä.
Isompaa suutinta kehiin no sillä se ratkesi.
Pari viikkoa ajeltuani rupesi n10L/100km kulutus ottamaan nuppiin.
No eikun pienemmät suuttimet paikalleen ja taas alko pätkimään, ei se tunnu siltä että seos olisi liian laiha vaan kuin jättäisi sytyttämättä.
No päätin kokeilla suurmpaa sytytysennakkoa eli +5ja taas +5 noniin pätkiminen loppui
mutta sytytys on jo niin aikaisella ,että seos ehtii syttyä jo kun mäntä menne vielä ylöspäin ja moottori kolisee pahasti.Eikä startti jaksa pyörittää.
.
Eli nyt se kyssäri!
Onko tämä nakutusta mielestäni ei koska seos ei syty itsestään polttoaineen oktaaniluku ei vaikuta kay 95 ja 99 ihan samalla tavalla.
Voiko syy olla liian matala puristussuhde ei luulisi nyt 10.1
Miksi seos palaa niin hitaasti onko se tosiaan liian laiha, kun ei viitsi hirveesti kulutella.
Pitäisikö puristussuhdetta vielä korottaa eikö sen pitäisi nopeuttaa palamista.
Pienmpi ennakko isompi suutin iso kulutus toimii ei hyvä tai isompi ennakko pienmpi suutin pieni kulutus ja kolkutus ei hyvä.
Sytytysennakko/nakutus
Kuullostaa vahvasti siltä että sinulla on pienillä kierroksilla ihan liian vähän ennakkoa. Hommaa haittaa se että eri kuormitustasolla samalla pienellä kierrosluvulla (vaikkapa esim. 2500rpm) on ennakontarve erilainen. Jos säädät ennakon sopivaksi pintakaasulla ajelua varten, kävelee kone nakutusrajalle heti kun linttaat kaasun lattiaan. Sama toisinpäin, kun ennakko on kohdallaan täyskaasuajoa varten, kuluttaa se hemmetisti bensaa matka-ajossa pintakaasulla.
Juuri tämän takia vanhoissa jakajissa on se alipainekello.
Läppärillä säädettävä sytkä on juuri nimenomaan tällaisissa hommissa ihan loistava juttu.
Jos sinulla on vieterietä ja keskipakopainoja jakaja täynnä, on modifioiminen hidasta ja työlästä - eikä lopputulos ole niin hyvä kuin tietokoneella ohjelmoitava sytkä.
Olen varma että saat tuntuvaa parannusta aikaiseksi jos vaan pelottomasti olet valmis tekemään työtä asian eteen. En ollenkaan näe mahdottomana saada myös alipaine ennakkoa toimimaan edes jollaintapaa virinokan kanssa. (Sen mitä olen asiaa pohtinut, tulee se alipainekello avata ja asentaa löysempi jousi sinne sisään. Alipaineotto voisi mielellään olla kahdesta sylinteristä mieluummin kuin yhdestä. Valitse sytkäjärjestyksessä vastakkaiset sylinterit toistensa kaveriksi tähän kytkentään.)
Täällä lyhyt oppimäärä asiaan:
http://members.aol.com/dvandrews/timing.htm
Itse sain hyviä tuloksia aikaiseksi kun oli joku tapa tulkita saatuja ennakoita. Viilasin kampiakselin pyörään ajoitusmerkkejä ison läjän, YKK:sta aina sinne noin 36º EYKK asti. Näin en tarvinnut säädettävää ajoituslamppua.
Ajossa ilmeneviä alipainetasoja voit tarkastella vetämällä muoviletkun hyttiin asti ja liitä siihen alipainemittari.
Myöhemmin autotallissasi saat rekonstruoitua tilanteen liittämällä alipainekelloon polkupyörän pumpun jonka mäntä on käännetty ylösalaisin - sopii alipaineen vetämiseen alipainekellolle. Laita siihen joku venttiili letkuun niin ei tartte kun kerran vetää se alipaine sinne niin se pysyy siellä. Näin saat kartoitettua montako astetta ennakkoa alipainekello antaa vaikkapa jokaista 100mbar alipainetta vastaan.
Näin äkkiä hatusta vetäen esim em. 2500 kierroksella pintakaasulla joku noin 40 astetta saattaisi olla hyvä ennakko, ja samoilla kierroksilla täyskaasulla joku noin 20-22 astetta voisi olla lähellä hyvää arvoa.
kaikki riippuu kaikesta - tarkkoja arvoja (edes 5 asteen tarkkuudella) ei voi ennustaa. Ne on vaan kokeilemalla löydettävä kohdalleen, niin ne jarrupenkkimiehetkin tekee.
Ihan vaan avauksena kipinänhallinnan maailman hankaluuksiin otetaan esimerkiksi V8 moottori. Siinä on iso kaasutin keskellä moottoria. Keskimmäisiin sylintereihin lyhyt matka, ja nurkissa oleviin pitkä matka. Tämä aiheuttaa erilaista seosta nurkkasyllintereihin kuin mitä lähemmät sylinterit saavat. Tämän johdosta huippuunsa viedyissä sytkäratkaisuissa voidaan ohjelmoida jokaiselle sylinterille yksilökohtainen sytkänennakko. Mallista riippuen se ei ole välttämättä (ymmärtääkseni) ihan nollilta itse aloitettava se ennakoiden rakentaminen, vaan sen voi sitoa kiinni jonkun toisen sylinterin ennakkoon. Esim näin vaikkapa että sylinteri nro 5 saa aina 0,5 astetta enemmän ennakkoa kuin sylinteri nro 7.
En ole perehtynyt aiheeseen miten ihmeessä ne löytävät sieltä kahdeksan sylinterin joukosta ne muutamat mitkä antavat nakutusta. Liekö sikäläisillä säätäjillä jo tiedossa mitkä sylinterit alkavat aina nakuttamaan herkemmin kuin jotkut toiset.
Pitkiä iltoja autotalliisi toivottaa - Artsi
Juuri tämän takia vanhoissa jakajissa on se alipainekello.
Läppärillä säädettävä sytkä on juuri nimenomaan tällaisissa hommissa ihan loistava juttu.
Jos sinulla on vieterietä ja keskipakopainoja jakaja täynnä, on modifioiminen hidasta ja työlästä - eikä lopputulos ole niin hyvä kuin tietokoneella ohjelmoitava sytkä.
Olen varma että saat tuntuvaa parannusta aikaiseksi jos vaan pelottomasti olet valmis tekemään työtä asian eteen. En ollenkaan näe mahdottomana saada myös alipaine ennakkoa toimimaan edes jollaintapaa virinokan kanssa. (Sen mitä olen asiaa pohtinut, tulee se alipainekello avata ja asentaa löysempi jousi sinne sisään. Alipaineotto voisi mielellään olla kahdesta sylinteristä mieluummin kuin yhdestä. Valitse sytkäjärjestyksessä vastakkaiset sylinterit toistensa kaveriksi tähän kytkentään.)
Täällä lyhyt oppimäärä asiaan:
http://members.aol.com/dvandrews/timing.htm
Itse sain hyviä tuloksia aikaiseksi kun oli joku tapa tulkita saatuja ennakoita. Viilasin kampiakselin pyörään ajoitusmerkkejä ison läjän, YKK:sta aina sinne noin 36º EYKK asti. Näin en tarvinnut säädettävää ajoituslamppua.
Ajossa ilmeneviä alipainetasoja voit tarkastella vetämällä muoviletkun hyttiin asti ja liitä siihen alipainemittari.
Myöhemmin autotallissasi saat rekonstruoitua tilanteen liittämällä alipainekelloon polkupyörän pumpun jonka mäntä on käännetty ylösalaisin - sopii alipaineen vetämiseen alipainekellolle. Laita siihen joku venttiili letkuun niin ei tartte kun kerran vetää se alipaine sinne niin se pysyy siellä. Näin saat kartoitettua montako astetta ennakkoa alipainekello antaa vaikkapa jokaista 100mbar alipainetta vastaan.
Näin äkkiä hatusta vetäen esim em. 2500 kierroksella pintakaasulla joku noin 40 astetta saattaisi olla hyvä ennakko, ja samoilla kierroksilla täyskaasulla joku noin 20-22 astetta voisi olla lähellä hyvää arvoa.
kaikki riippuu kaikesta - tarkkoja arvoja (edes 5 asteen tarkkuudella) ei voi ennustaa. Ne on vaan kokeilemalla löydettävä kohdalleen, niin ne jarrupenkkimiehetkin tekee.
Ihan vaan avauksena kipinänhallinnan maailman hankaluuksiin otetaan esimerkiksi V8 moottori. Siinä on iso kaasutin keskellä moottoria. Keskimmäisiin sylintereihin lyhyt matka, ja nurkissa oleviin pitkä matka. Tämä aiheuttaa erilaista seosta nurkkasyllintereihin kuin mitä lähemmät sylinterit saavat. Tämän johdosta huippuunsa viedyissä sytkäratkaisuissa voidaan ohjelmoida jokaiselle sylinterille yksilökohtainen sytkänennakko. Mallista riippuen se ei ole välttämättä (ymmärtääkseni) ihan nollilta itse aloitettava se ennakoiden rakentaminen, vaan sen voi sitoa kiinni jonkun toisen sylinterin ennakkoon. Esim näin vaikkapa että sylinteri nro 5 saa aina 0,5 astetta enemmän ennakkoa kuin sylinteri nro 7.
En ole perehtynyt aiheeseen miten ihmeessä ne löytävät sieltä kahdeksan sylinterin joukosta ne muutamat mitkä antavat nakutusta. Liekö sikäläisillä säätäjillä jo tiedossa mitkä sylinterit alkavat aina nakuttamaan herkemmin kuin jotkut toiset.
Pitkiä iltoja autotalliisi toivottaa - Artsi