FiatForum.fi

Onko mimmosia kokemuksia tarvike välijäähdyttimistä, tuli tommoinen vastaan että reilu 2L bensakoneessa halvempi kiinalainen cooleri pudotti ahtoja, sisään 0.55 - > 0.35 ulos.
Liitäntä: 2,25
Mitat: 140 x 550 x 65 mm

Tai en sitten ymmärtänyt kokemattomuuttani että tuo on vaan liian pieni moiseen, toisaalta annettiin ymmärtää että muinoin nuo halpakennot oli parempia, nykyiset ihan kuraa.

3 tuuman lähdöt minimissään ottaisin ja isompi kennoinen myös.
Oman halpismotonetti biltemalaisen totesin 2.5 tuumaisilla ahdistavaksi. 3 tuumaiisilla lähdöillä olevaa en ole kokeillut vielä.
Jokainen kurvi kadottaa painetta myös.

Jos tuossa 140 on korkeus niin pieni on 2.2 koneeseen. Kasin theemaankin joku sellaisen joskus taisi laittaa...

Eikös se ole ihan nomaalia , et paine putoaa kun ilma jäähtyy?
Sehän kutistuu...

Ei.

väisänen kirjoitti:Ei.

No sitten se ei edes jäähdytä sitä ilmaa.
Paine laskee ja se on normaalia , ilman massa voi silti jopa kasvaa.

Ei.
Samassa tilavuudessa niin on aika vaikea tehdä paine eroja.

väisänen kirjoitti:Ei.
Samassa tilavuudessa niin on aika vaikea tehdä paine eroja.

Mutta siksi se massa kasvaa.
Kun lämpötila laskee, paine laskee ja sama toisinpäin. Jotta paine kuitenkaan laskisi ja jäähdyttimen toinen puoli olisi "vähäpaineisempi", pyrkii syntynyt epätasapaino tasoittumaan eli laajempi kuuma ilma "vuotamaan" kylmälle puolelle matkallaan jäähtyen.
Jotta tilanne on mitenkään mahdollinen, on massavirran kasvettava (ahtimen silmin vähemmän vastusta jolloin tuottokin todennäköisesti kasvaa vrt tilanne ilman välijäähyä), mikä on koko välijäähdyttimen idea.

Ei siinä tarvita mitään massavirtoja ajatusmalliksi. Jos on sama tilavuus niin sillä sipuli ja sama paine tuntuu sylinterissä ja kompuralla jos kuristuksia ei ole.

väisänen kirjoitti:Ei siinä tarvita mitään massavirtoja ajatusmalliksi. Jos on sama tilavuus niin sillä sipuli ja sama paine tuntuu sylinterissä ja kompuralla jos kuristuksia ei ole.

Miksi renkaan paine kasvaa kun rengas lämpeää , silti siellä on sama määrä ilmaa, vaikka painetta onkin enemmän.
Muista ottomoottori ei ole mikään höyrykone mikä pyörii paineella.

Entä jos ajattelet sen niin että välijäähdyttimen tilalla on välikuumennin. Miten sitten kävisi?

väisänen kirjoitti:Entä jos ajattelet sen niin että välijäähdyttimen tilalla on välikuumennin. Miten sitten kävisi?

Paine tietysti nousee kuumentimen jälkeen.

väisänen kirjoitti:Entä jos ajattelet sen niin että välijäähdyttimen tilalla on välikuumennin. Miten sitten kävisi?

Paine nousee lämpötilan nousun myötä mikäli tilavuus pidetään samana. Jos paine pidetään vakiona, niin tilavuus laskee.
Ilma laajenee, jolloin se ei "mahdu" vakiotilavuuteen = paine nousee.

Massavirta liittyy asiaan siten, että moottorin tapauksessa on ihan se ja sama montako litraa sinne sylinteriin saadaan työnnettyä kaasua imutahdin aikana, tehoon se ei välttämättä vaikuta mitään. Tuotettu teho on aina suoraan riippuvainen syötetyn hapen massasta, ei litramääristä.

Lämpölaitoksissa ja energian tuotannossa muuten käytetään tuota imuilman lämmitystä hyötysuhteen maksimoimiseksi, jottei polttoainetta tarvitse polttaa vain sylinterin lämmittämisen vuoksi. Jopa tämän hetkisellä työpaikalla olevat kaasumoottorit (metaani) lämmittävät imuilmansa jonnekkin +170-200 asteen tuntumaan ahtimen jälkeen.
Tämä on tarpeellista silloin, jos tarkoituksena on kerätä mahdollisimman paljon lämpöenergiaa talteen, kuten sähkö- ja voimalaitoksissa (lämpöenergiaa ei mene "hukkaan" polttoaineen lämmittämiseen).

Ei, se lämpötila nouse sen kuumentimen jälkeen, tiheys siellä muuttuu ja lämpötila ei paine.
Meinaatteko että matalammalla paineella lykätään korkeampaa painetta. Seo sama ennen ja jälkeen lämmönvaihtimen. Virtaushäviön verran paine eroa toki.

väisänen kirjoitti:Ei, se lämpötila nouse sen kuumentimen jälkeen, tiheys siellä muuttuu ja lämpötila ei paine.
Meinaatteko että matalammalla paineella lykätään korkeampaa painetta. Seo sama ennen ja jälkeen lämmönvaihtimen. Virtaushäviön verran paine eroa toki.

Öööh, lämpötila ei muutu mutta lämpötila ja tiheys muuttuu?
Siis nimenomaan paine ei juuri pääse muuttumaan ahtimen vuoksi. Ahdin työntää sitä tavaraa vaikkapa 1bar paineella kohti välijäähyä ja imusarjaa. Massavirta kasvaa välijäähyn myötä, koska samaan 1bar ylipaineeseen tarvitaan enemmän tavaraa jäähtyneen ja tiiviimmän ilman myötä.

Eli ilman tiheys kasvaa jolloin sen tilavuus pienenee. Jos ajatellaan ahtoputkisto jäähdyttimineen ym vakiotilavuisena (mitä se onkin), niin saman paineen ylläpitämiseen tarvitaan lisää tavaraa eli enemmän tuottoa, massavirta kasvaa.

Tilavuus jäähyn molemmin puolin on "sama", mutta jäähyn jälkeinen puoli "painaa" enemmän.

Tuossa teollisuusvehkeessä se jäähy on kuumennin jottei polttoaineen lämpöarvoa menisi "harakoille", eli seoksen lämmittämiseen. Tuo ei päde perinteiseen akselitehoa tuottavaan moottoriin, jossa parhaimman hyötysuhteen saamiseksi täytyy sylinteriin saada mahdollisimman paljon happea (massavirran mukaan), jotta voidaan syöttää enempi polttoainetta jotta palaessaan kaasuseoksen laajeneminen olisi mahdollisimman voimakasta ja täten akseliteho mahdollisimman hyvä.

Tai emminä tiä, karannu jo kauas alkuperäisestä kysymyksestä.
Välijäähdyttimen tehoa ja hyötysuhdetta katsoessa pitäisi tietää paine ja lämpötila ennen ja jälkeen jäähdyttimen. Pelkkä paine ei välttämättä koko totuutta kerro juuri tuon ilman kutistumisen vuoksi jäähtyessään. Jos moinen paine-ero saavutetaan ihan mitättömällä jäähdytysteholla, on jäähdytin täysi susi. Jos ahtoilma taas jäähtyy luokkaa 70 astetta, on moinen pudotus (virtaushäviöineen) mahdollinen.

Luit vain väärin wellu mun väärin kirjoitetun tekstin
Yksi e puuttuu.
Ei me saada weskua nyt tätä ymmärtämään. Olen ainakin paska selittäjä.
Kai siinä on joku ajatusvirhe nyt ja välijäähyn ennen ja jälkeinen tilavuus niin wesku ajattelee eriksi vaikka samaahan se on.