Fiat 127 alustan toteutus Ritmon/128 osilla

[se pyörii sittenkin]

Tarkoituksena on asentaa 127:aan eteen Ritmon tukivarret ja 128 vakaajatanko, taakse Ritmon tukivarret.

Päänvaivaa aiheuttavat iskunvaimentimet.

Ritmon tukivarsilla pyörä tulee n.4cm ulospäin (täytyy mitata vielä tarkemmin) joten iskunvaimentimet tulisivat hieman enenmmän vinoon ulospäin ja tämä aiheuttaisi pyöränkulman muuttumisen.

(Onhan tietysti rata-autoissa kulmat aika isot, mutta maantie käytössä ei ole renkaille hyväksi)

Miten ongelma kanattaisi ratkaista?


Täytyykö uusiin iskunvaimentimiin teettää enemmän ulkoneva kiinitys?
Tämä varmaan merkitsisi ihan uusien kiinityspalojen hitsausta iskunvaimentimiin.

Voiko iskarin ja pyörännavan välille tehdä pultattavat "jatkopalat"? (ei varmaan katsastuksessa hyväksytä?)
Ajatuksenapaksut muotoon jyrsityt metallilevyt iskunjaimentimen ja pyörännavan kiinityksen sivuille, iskarin puolelle väliin metallipala joka estää korvakkeiden kokoon puristumisen.
Pyörännavan kiinikkeeseen kohdituisi enemmän vääntöä, kuinka paljon mahtaa valu kestää?

Iskaritornien uudestaan muotoilu?
Suuritöinen ratkaisu, muistaakseni pari senttiä ulospäin riittää.

Toisen auton pyörännavan käyttö?
Mahtaako esim. Temprassa tulla iskarin kiinike enemmän ulos navasta?
(tämä helpottaisi suurempien jarrujen asentamista)



Entäpä vakaajatanko/ reaktiotangot?

128 korin tukivarsien kiinityspisteet ovat samalla leveydellä kuin 127. 128 (tai Zastava 1100) vakaajatanko on siis sovellettavissa.
128 vakaajatangon puslat ovat hieman leveämmälläkuin 127, mutta saa siirrettyä samalle leveydelle kuin 127.

Jos vakaajatankoon vaihtaa jäykemmät puslat, joustaako tanko itsessään paljon? Ei tuo käsin vääntämällä ainakaan kovin jäykältä tuntunut.

Jotta tangon saa sopimaan 127:aan täytyy puslien alle tehdä korokepalat joilla sitä saa laskettua alemmas suhteessa koriin. Muuten vakaajatangon "ylimääräinen" etumutka, jota 127:ssa ei ole, osuisi moottoritilan alaetupalkkiin.


Entäpä reaktiotangot?

Reaktiotangoilla ei olisi ainakaan pelkoa samasta "vääntyilystä" ja pitkittäis joustosta kuin vakaajatangolla.
Miten Ritmon reaktiotangot sopivat 127:aan? Ilmeisesti korin puolen kiinitys täytyy tehdä uudestaan ja vakaajatankoa lyhentää, tosin näitä en ole vielä mitannut.

Isompimoottorisissa Ritmon ja Regatan malleissa reaktiotankoihin on liitetty erillinen vakaajatanko.

Onko tähän ratkaisuun päädytty sen takia, että on jäykempi kuin 128/127 tyyppinen alusta?


127 tukivarret on kiinitetty koriin M6 pulteilla, Ritmossa taas M8 pulteilla.
Pulteille kannattaa varmaan suosiolla porata isommat reiät, eikä alkaa teettää uusia jäykempiä puslia 127 omilla mitoilla.

Seuraava kysymys onkin: uskaltaako 127 korin puolelle etutukivarteen laittaa uretaani-/POM-puslan? Vai heiluuko tukivarsi auton pitkittäis suunnassa niin paljon, että väsyttää korin kiinikkeen?


Tuleeko takapäässä ongelmia iskunvaimentimien kanssa Ritmon tukivarsilla?

[Sämpy]

Mun tietääkseni sekä 127 että 128 n. vuoteen 82 on M8 pulteilla. Uudemmat kasit ja Ritmo on M10 pultilla alatukivarsi korin päästä.

Mahtaako se iskari mennä niin paljon vinoon, ettei voisi vaan viilata iskarin reikiä ja hitsata prikan tai levyn uuteen kohtaan pitämään säädön kohdillaan. Tässä tulee se ongelma, että iskari kun kääntyy niin voi ottaa vetoniveleen kiinni jois ei nosta ylöspäin.

Mistä vetoakselit, kannattaako samalla siirtyä eri napoihin. En tiedä miten rihlat ja paksuudet näissä menee.

Mä luulin että Ritmot on vakaajalla kuten seiska/kasikin ja ainoastaan Abartheissa on reaktiotangot? Vakaaja muuten joustaa yllättävän paljon, on tullut laitettua tuumalla vääränlevyistä vakaajaa ja senkin sai käsin väännettyä paikoilleen.

[Eejii]

Miksi se alusta pitää tehdä Ritmon osilla? Pirusti saa tehdä töitä että saa nuo osat sovitettua ja tuleeko alustasta sittenkään yhtään parempi? Seiskan omaan alustaan saa kyllä iskareita, tukivarsia, reaktiotankoja, puslia yms kamaa Ebaysta. Jossain törmäsin taakse tuleviin kierrejousiin, joilla korvataan lehtijousi.

[vvieri]

Tuo tukivarsijumppa voi joskus auttaa jos sovittaa isompaa tekniikkaa keulalle varsinkin alkuperäiseen verrattuna pitkän 5-vaihteisen laatikon kanssa. Ja kyllähän raidevälin leventämiseen jossain ratarassissa voi muutenkin olla haluja. Mutta varmasti enimmät tarpeet varmaan tulee vierastekniikkaisten puolelta. Voimansiirron päivitystarve tulee aika äkkiä mukaan esimerkiksi turbotusprojekteissa.

Ritmon reaktiotangot on varsin pitkät ja kiinnityspisteetkin niille pitäisi keulaan tehdä, joten taitaa olla helpompi käyttää sitä 128:n vakaajaa..

Vetoakselit ja -nivelet pystyy noissa etuvedoissa valitsemaan aika vapaasti, kun erilaisia olkakappaleita ja pyörännapoja on paljon käytetty 127/128/Ritmo/Regata mallisarjoissa. Pyörännavan sisään meneviä pooreja on esimerkiksi ainakin kolmea kokoa, vetoakseleissa vastaavasti useita myös. Kaikenlaisia kombinaatioita voi siis tehdä.

Isommilla vetonivelillä tulee kyllä se ongelma, että suojakumi tulee hyvin lähelle iskarin alapäätä. Iskarin kulmaa joutuu usein muutenkin säätämään, reikien muokkaus ja paikalleen hitsattava prikka on kyllä se varmin tapa.

Poikittainen lehtijousi takana on mielestäni varsin hyvä ratkaisu, varsinkin jos saa muutetuksi 1-lehtiseksi niin ettei jousitukseen jää hystereesiä. En mä siksi aivan heti olisi siitä eroon hankkiutumassa jos muutoksia tekisin...

[se pyörii sittenkin]

Mun tietääkseni sekä 127 että 128 n. vuoteen 82 on M8 pulteilla. Uudemmat kasit ja Ritmo on M10 pultilla alatukivarsi korin päästä.

Mahtaako se iskari mennä niin paljon vinoon, ettei voisi vaan viilata iskarin reikiä ja hitsata prikan tai levyn uuteen kohtaan pitämään säädön kohdillaan. Tässä tulee se ongelma, että iskari kun kääntyy niin voi ottaa vetoniveleen kiinni jois ei nosta ylöspäin.

Niin se olikin, meni luvut hieman sekaisin, mutta kovin ohuilta nuo 127 pultit näyttävät.

Tätyy tuota prikka hommaa testailla kun pääsee siihen asti.

Tuo tukivarsijumppa voi joskus auttaa jos sovittaa isompaa tekniikkaa keulalle varsinkin alkuperäiseen verrattuna pitkän 5-vaihteisen laatikon kanssa. Ja kyllähän raidevälin leventämiseen jossain ratarassissa voi muutenkin olla haluja. Mutta varmasti enimmät tarpeet varmaan tulee vierastekniikkaisten puolelta. Voimansiirron päivitystarve tulee aika äkkiä mukaan esimerkiksi turbotusprojekteissa.

Ritmon reaktiotangot on varsin pitkät ja kiinnityspisteetkin niille pitäisi keulaan tehdä, joten taitaa olla helpompi käyttää sitä 128:n vakaajaa..

Vetoakselit ja -nivelet pystyy noissa etuvedoissa valitsemaan aika vapaasti, kun erilaisia olkakappaleita ja pyörännapoja on paljon käytetty 127/128/Ritmo/Regata mallisarjoissa. Pyörännavan sisään meneviä pooreja on esimerkiksi ainakin kolmea kokoa, vetoakseleissa vastaavasti useita myös. Kaikenlaisia kombinaatioita voi siis tehdä.

Isommilla vetonivelillä tulee kyllä se ongelma, että suojakumi tulee hyvin lähelle iskarin alapäätä. Iskarin kulmaa joutuu usein muutenkin säätämään, reikien muokkaus ja paikalleen hitsattava prikka on kyllä se varmin tapa.

Poikittainen lehtijousi takana on mielestäni varsin hyvä ratkaisu, varsinkin jos saa muutetuksi 1-lehtiseksi niin ettei jousitukseen jää hystereesiä. En mä siksi aivan heti olisi siitä eroon hankkiutumassa jos muutoksia tekisin...

Tarkoitus on juurikin laitaa isompi moottori 5v laatikon kanssa.
kone on Tempran 1,6 monipisteruisku.

Asetelmaa en meinannut saada millään sopimaan mootoritilaan ilman 127 oman vakaajatangon irroitusta.
Seuraavaksi kiinni otti se tasaisessa kulmassa laskeutuva palkki. tasasauspyörästönkoppakun otti kiinni tukivarrenkorvakkeeseen, jonka yläpuolella olisi enemmän tilaa, mutta palkki estää pienenkin noston.

Olin jo ottamassa rälläkkää käteen, kun muistin nähneeni erään tuttuni pihalla 5v super stella raadon. Sieltähän se mutkapalkki löytyikin.
Nyt vain odotan sopivaa päivää jotta pääsisin raadon hakemaan omalle pihalle.

Raidevälin leventäminen auttaa myös vanteiden valinnassa, tosin pyöräkotelon puolelle tuleva vaihdelaatikon pää asettaa rajoituksia.