jaahas elikkäs se on mahdollista itsellänikin olisi mielenkiintoa ahtamaan tota omaa ie:tä
vaan ainakun on jossain tullu puheeksi se niin yleisin vastaus on ollut tuo ei sitä pysty ihan turhaan
mutta eihän (vai onko?) tossa ie:ssä ole alipaine ohjausta muutakuin ennakoille??
joseiniin senhän pitäisi toimia ihan orginellinä (tiedän eihän se pelaa ainakaan kunnolla) pois lukien se ennakon säätö ja jarrutehostin
Jarrutehostin toimii kuten ennenkin, jos letkussa oleva takaiskuventtiili on kunnossa. Suurimman osan ajastahan turbokonekin on alipainealueella, paitsi isommalla kaasulla, jolloin taas jarruja harvemmin käytetään. Silloinkin takaiskuventtiilin tehostimeen varaama alipaine riittää muutamaan jarrutukseen.
Jos on tottunut ajamaan vasemman jalan jarrulla niin alipainenletkuun voipi sitten pistää venttiilin, joka käännetään kiinni ripeämmässä etenemisessä, niin ei tule yllättäviä muutoksia jarrutuntuman vaihdellessa. Toki tämä disabloi tehostimen, mutta on pienempi haitta kuin epäluottamuksen tunne keskimmäiseen pedaaliin.
vaan 600han ei oo minkään laista tehostinta ja no niin eroaa jarrut sen että on levyt edessä tosin seiskassa ja uuno ilman tehostinta taitaa mennä jarru tuntumalla samaan luokkaan
fiat 600 jokkis kirjoitti:vaan 600han ei oo minkään laista tehostinta ja no niin eroaa jarrut sen että on levyt edessä tosin seiskassa ja uuno ilman tehostinta taitaa mennä jarru tuntumalla samaan luokkaan
Juu tehostamaton uuno on jarruiltaan todella helppo jarruttaa , siis liukkaallakin pinnalla.
Mä teen 127:n kanssa aina nykyään niin että nyppään tehostimen letkun irti ja tulppaan sen ennen radalle menoa. Paljon parempi jarrutuntuma, joskin tietysti raskaaampi jarruttaa...
Mutta jos tuon 'ie':n ahtamiseen palataan niin siitähän se on kiinni, että onko auto vähäpäästöinen. Sellaisen jälkiturbottaminen tosiaan on pulmallisempaa kuin ei-vähäpäästöisen.
Ville Vieri
www.villevieri.com/autot.htm
- Mikä taidoissa hävitään se tehoilla paikataan! -
mutta eikös ne päästöt mene korin mukaan ?
ku ois toi ikuisuus 127 tuola hallin perällä oottamassa jos sitä sitte ottais ja heittäis ton ie sinne suoraan ja rupeis vääntään solmua putkeen
Ajatusleikkinä mietin, että onnistuisiko Unon monojetin käyttö matalapaineturbossa hyvin helpostikkin. Sytkässähän olisi se kätevä starttipinni jolla saa myöhäistystä sinne tehtyä. Onnistuisiko bensapuoli kertovalla paineensäätimellä ja omalla lambdakorjauksella saada suht toimivaan kuosiin jos ei suuria tehoja haeta? Kukaan kokeillut?
Kääpiöitä oli kahdeksan ja kahdeksas heistä oli Hullu.
Sheivaa mun dekkii.
Niin no, tuossa aikaisemminhan tässä keskustelussa oli linkki toteutuneeseen projektiin, tosin hieman isommalla läppärungolla.
Virityskäyttöön monipisteruiskulle tehdyt paineensäätimet on yleensä n. 3 bar alueelle kun yksipisteinen käyttää n. 1 bar painetta. Voi tulla probleemia. Mutta tarviiko sitä kertovaa säädintä tässä?
Ville Vieri
www.villevieri.com/autot.htm
- Mikä taidoissa hävitään se tehoilla paikataan! -
Eikös Wesulius tehnyt sellaisen havainnon että Monojetti pätki bensan tuloa kierrostenrajoittimen tullessa peliin, mutta kipinää tuli, mikä on ikävä ominaisuus virityskäytössä?
Tosin noita monojettejäkin taitaa useampaa mallia ja versiota...?
Siis en muista varmaksi katkoiko bensaa , tai sitten ruiskupoksi maadottaa jotenkin puolaa , mutta niin on turbo uunossakin mk2 mallissa jossa rajotin.
Juuri tuota mietin, että miten bensa riittää. Vihreä mieskin vaihtoi tuohon megaan aika nopeasti. Ei kai tuo ilman rising rate-säädintä voi riittää. Noitakin kun on sitten eri kertoimilla
Sinällään en tuota rajoitinta näkisi ongelmana toimii miten vain, eihän sitä vasten ole kuitenkaan tarkoitus ajella. Lähinnä jossain vaihdemississä voi pelastaa.
Olisi kyllä Tie unon sarjat ja croman microplex boksi hyllyssä, muttei itse bensaboksia. Tainno ie croman koko ruisku olisi muttei turboversion. Toisaalta tarvitsisiko kun tuo on kuitenkin joku 120 heppainen ja ilmillä..
Kääpiöitä oli kahdeksan ja kahdeksas heistä oli Hullu.
Sheivaa mun dekkii.