Historiikki Beta Montecarlo r.4 ikäkausi I

[McJAS]

Nyt vasta luin tuon vastineesi lopun, löytyykö keneläkään tuollaista termarin kantta missä olisi isompi lähtö, jolla saisi todellakin tuon kierron pakotettua kokonaisuudessa koneeseen?

[Sämpy]

Voihan sen toisen T-haaran tukkia kokonaan, jos epäilyttää että vettä karkaa siitä lämpösensä suoraan pumpulle, mutta jos termari on oikeinpäin se hoitaa saman asian? Ei siinä suorassa kappaleessakaan sen suurempaa kanavaa ole, kuin tuo T:n toinen haara joka pitäis mennä syyläriin.

Taitaa olla sulla se termaripaketti nyt jotenkin väärinpäin siellä, jos ei vesi pakotu jäähdyttäjän kautta kulkemaan. Muuta vaihtoehtoa ei ole, jos kerran tuo toinen haara sulkeutuis lämpösenä kuten sen kuuluu. Muistelen (en ole nyt varma) että joissain termareissa lukee yhdessä haarassa "motora", ja tuo haara tulee sinne T-haaraan päin, ei vesipumppuun. Mutta pitää tarkistaa, olikohan nyt niin että se termarin lämpöreagoiva elementti pitää olla vesipumpulle menevässä kanavassa.

[McJAS]

Jessus, että ihminen on tyhmä. Tottakai se termari pakottaa sen kierron läpi koneen, eli se kääntää paluun vesipumpulle ylävesiletkulta alavesiletkulle jos se toimii. Eli tässä tapauksessa pitäisi se t-haara saada vain avarammaksi, tai muuttaa niin, että vesi kulkisi vain sen kannen kautta. Sori kaikille, joille aiheutin päänsärkyä. Kyllä se on oikein päin.

[Sämpy]

Omassa auttoi lämpöongelmiin, kun vaihtoi tarvikevesipumpun, jossa oli pellistä väännelty propelli, alkuperäistyyppiseen jossa on valupyörä.
Enkä vieläkään ihan ymmärrä miten se toisen t-haaran ahtaus vaikuttaa, jos se ahistettu linja termarille on suljettu lämpösenä. Siihen T-haaran tilalle olis aika helppo askarrella 1-lähtönen versio katkasemalla T-osa ja hitsaamalla toinen putkista lähtemään suoraan eteenpäin. Alkuperäisessä kansitermariversiossa ei tosin ole sitä pulttiliitosta millä T-haara on kiinni runko-osassa, vaan kaikki on samaa alumiinivalua.

[Sämpy]

Mitens muuten tuo kansitermarihomma toimii, kun se "sisäkierto" ulkoisen letkun kautta poistetaan? Vesipumpulla tais olla semmonen pieni muutaman millin reikä yläosassa, menikä tuo imureikänä kanteen vai onko vaan pumpun ilmausreikä takana olevaan vesitilaan. Jos jälkimmäinen, niin silloinhan se kierto on vaan termarissa olevan pikkureiän varassa kunnes vesi lämpenee, voiko tulla ongelmia rajummassa käytössä, takimmaisten sylinterien lämpenemisen muodossa, kun vesi ei kierrä koneen sisällä? Pitäiskö lämppäriletkuun tehdä kennon ohitushaara jolloin kierto olisi sitä kautta?

[McJAS]

Se ahdistettu reikä on juuri se ainoa reikä lämpöisenä, mistä vesi pääsee jäähdyttimelle. Termostaatin ollessa kiinni, kiertää neste kuitenkin lämppärin kautta, joka minulla on sattuneesta syystä koko ajan täysillä. Taidan tehdä italialaisittain, että laitan letkut jokaiselta kannen reiältä paluuletkuun, niin ei ainakaan ahista. Tosin sitten voi tulla talvella kylmä. Katotaan ny.

[Sämpy]

Eikö se T-haarakappale ole pulteilla kiinni ja käännettävissä, jolloin ahdistettu reikä tulee moottorin lämpenemisvaiheen sisäkierron puolelle, eikä sille puolen josta menee jäähdyttäjään? Tässä voi toki olla kummallisuuksia kun on moottori vähän oudossa päässä autoa, niin vaikea neuvoa täältä ruudun takaa..

[McJAS]

Ei onnistu

[Sämpy]

Piti ihan töistä päästyä käydä kuikuilemassa miten etu-poikittais-pystykoneessa tuo vesikierto on toteutettu, ja näemmä kannesta lähtee "taaksepäin" teräsputki, joka jatkuu suoraan syylärin ylävesiletkuun ja putken kyljestä haaroitettu hiukan ohuempi letku suoraan termarille lämpenemiskiertoa varten. Tuossa ei ainakaan pysty termaria juuri väärin asentamaan kun tuo sisäkiertoletku on ohuempaa. Mutta jäähdyttäjälle menevä teräsputki näyttäis tässä tasapaksulta ilman mitään supistuksia.
pitkittäiskoneessa vesikierto lähtee toiseen suuntaan jakopään läpi alumiiniosilla

[-HH-]

Tasamittainen tuo ylävesiletkun putki ainakin etuvedossa on. Siinähän on myös haara sinne kannen takapäähän joten tuossa sen vesikierto ei ole lämppärin kautta. Tuollaiseen joskus tuli laitettua kansitermari ja ei siinä muuta ollut kuin isonsi hieman putken lähtöä että että termarille tuli tilaa ja termarissa oli se pikkureikä. Samalla tavallahan tuo termari on mielestäni vino-TC:kin - ja siinä ei ole sitä kannen toisen pään "lämppäri"lähtöäkään...

[McJAS]

Onko niissä ollut lämpöongelmia. Tuo tosissaan pysyi aisoissa 3,5 km rykäsyissä Saukkolassa, paitsi, että öljynlämpö nousi siinäkin 120:een. Sitten kun vetäisi ekan EK:n, niin vesi olikin maalissa at:lla 115 ja öljy yli 140 astetta.

[-HH-]

Nyt mulla Trapant-Ritmossa radalla jonkun viiden kierroksen jälkeen alkaa lämpö nousemaan jonnekin 90 päälle mutta syyläri on turhan pieni (I-kolopallon, sopi kivasti keulalle ). Samoin öljynlämmöt sillä vakiocoolerilla tuntuu tuossa käytössä olevan turhan korkeat - auttaisi varmasti jos vaihtaisi sinne kunnon kennon. Tuossa TC-kasissa (jossa se kansitermari on) ei ollut koskaan mitään lämpöongelmia. Sama kolopalon syyläri siinäkin mutta öljynjäähy on isompi - ei sekään ole kuitenkaan kuin sellainen perus 13-rivinen (ei kuitenkaan mikään kaikkein lyhin versio). Paisuntasäiliö tuossa on se E-kadetin alavesiletkuun menevä...

Siitähän tuo tulikin mieleen että kai tuo kolopallon kenno riittää kun tuossakin riitti mutta on turhan rajalla. Öljynlämpöön vaikuttaa myös se että varsinkin pystykonen tuntuu olevan kova niitä nostamaan. Jokuhan joskus täällä väläytti että olisi koneistanut veiveihin laakeripinnan kylkiin urat jotta ylimääräinen öljy pääsee helpommin pois sieltä ja näin olisi öljynlämmöt pysyneet paremmin kurissa mutta tiedä häntä. Jossain koneessa olisi tietty hyvä kokeilla mutta ei välttis tollaisessa. Monessa koneessahan ne urat siellä veivissä on...

[vvieri]

Tuo Sämpyn mainitsema, käännettävän mallinen letkulähtöhän on tämän kuvan mukainen:
http://maranello.dy.fi:8080/misc/131_ko ... tikone.JPG
Onko autossasi sellainen, vai vanhemman mallinen kuten 124 Special T:ssä esimerkiksi:
http://maranello.dy.fi:8080/misc/124AC_ ... t-kone.JPG

Hämärä muistikuva mulla on jostain koneesta sellaisesta letkulähdöstä, jossa olisi kuristusreikä. Muistelen tosin, että se kuristus olis tarkoitettu juuri sitä kanavaa varten, jota vesi kiertää kylmänä.

Itse ajelin yhden kesän 132:lla, johon asensin termarin kanteen, mutta lämppärin oleminen päällä vaikutti aika paljon koneen lämpöihin. Lienee siis hyvä idea joka tapauksessa kierrättää vettä myös kannen takaosan letkulähdön kautta. Kansitermariin pitää myös porata pieni ilmareikä, ellei sellaista ole jo valmiina. Muuten kanteen käy normaali 54-millinen termari. Kanteen tulevassa putkessa tosin saattaa olla turhan pitkä uloke, niin että termari puristuu liiaksi kasaan. Esim. 1608:ssa tai muissa alkujaan kansitermarillisissä uloke on lyhyempi.

[McJAS]

Se on tuon ylemmän tyyppinen, mutta pitemmillä torvilla, joista vasemmalle (termarille) menevä on juuresta hieman kuristettu. Itse kanteen menevä reikä ei ole kuin n. 20mm. Tuossa mietin, että jos tuo termari jää auki puolitiehen, niin sehän vaikuttaa aika radikaalisti koneen lämpöihin. Täytyy nyt miettiä, miten tuota italialaisten putkihässäkkää soveltaisi siten, että lämmityskin pelaisi.

[Sämpy]

Olen kanssa nähnyt T-kappaleita joista toinen haara on umpinainen paitsi 5c kolikon kokoinen reikä keskellä. Ilmeisesi vanhempi malli, kunnes joku huomasi että tuon voi vahingossa asentaa vääriin päin, jolloin ei rajoita lämpenemiskiertoa vaan ajon aikana jäähdyttäjälle menevää haaraa.

Tuo supistus varmaan auttaa vähän lämmityslaitteen vesikiertoa moottorin lämpenemisvaiheessa, sekä jäähdytystä lämpimänä jos termari ei sulje tuota kiertoa kunnolla.