Sämpy "lopettaa"

Yleistä keskustelua Fiateista, mielipiteitä, kysymyksiä (ei tekniikka) yms.
Sämpy
Moderaattori
Viestit: 8331
Liittynyt: 16.04.2004 22:33
Paikkakunta: Renko

Sämpy "lopettaa"

Viesti Kirjoittaja Sämpy »

Hei kaikki.

Oli vuosi 1996, kun ensi kertaa ajoin Fiiatilla. Kyseinen 850 mallin edustaja ei ollut ehkä se kirkkain yksilö, kun käynnistys vaati kuulakärkikynän virittämisen kaasuttimen vivustoon ja lätäkköön ajettaessa tuli vedet myös kuljettajan kengille. Mutta jokin tuossa päristimessä teki vaikutuksen siihen asti Japani-Amerikka akselilla aloittelevana autoharrastajana liikkumiseen. Jopa niin suuren, että rohkenin ostaa ensimmäisen oman hiivattini, 126:sen. Samoihin aikoihin liityin myös Fiat-kerhoon.

Tuolloin ajalla ennen internettiä harrastaminen oli kovin toista kun nykyisin. Korjausvinkit kuultiin joko kavereilta, tai luettiin niitä harvoja julkaisuja joita Suomeksi oli ilmestynyt. V8-Magazinen oivalliset tekniikkapalstat olivat kyllä hienosti perehdyttäneet esimerkiksi taka-akselien ym. saloihin.

Ja koska ei ollut nettiä, oli keltaisen pörssin tilaaminen lähes pakollinen toimenpide. Kyseinen aviisihan ilmestyi tilaajille päivää ennen kauppajakelua, joten ehti ns."kuorimaan kerman päältä".

Käytännössä tuo kerman kuorinta tarkoitti kaikkien lahjoitettavien Fiattien hilaamista kotitontille, maatilalle jonka ostin pennittömänä 23-vuotiaana juuri harrastuksia ajatellen. Ja tuota pennittömyyttä jatkuikin yrittäjätouhujen saattelemana aina 2000-luvulle asti. Jopa niin tehokkaasti, että edelleen kun ostan huolto-asemalta kupin kahvia, tunnen pienen pistoksen omassatunnossa moisesta tuhlailusta.

No nyt vuonna 2017 asiat on kovasti toisin. Oma talous on ainakin jossain määrin kohentunut, harrastaminen on helpottunut intenetin ja halventuneiden työkaluhintojen takia. Autojakin on tällä hetkellä rekisterissä 12kpl ja viime vuonna ajoin niistä yhdeksällä. Kun silloin 15-20 vuotta sitten niitä oli tontilla pahimmillaan 80kpl, mutta ainoastaan yksi oli katsastettu ja toimiva, kun kuntoonlaittoon ei ollut aikaa eikä rahaa.

Eräs asia joka ei ole muuttunut on se, ettei minulla ole edelleenkään lämmintä tallitilaa jossa voisi talvisin korjata autoja. Ja kun vielä yrityskuviokin on sellainen, että se työllistää 15-20 tuntisia päiviä koko kesän ilman mahdollisuutta kesälomaan, mutta toisaalta sitten tammi-maaliskuussa on hiljaista, on harrastustoiminta vähintään haastavaa. Tätäkin kirjoittaessani puhelin pirisee ja sähköposti kilkuttaa uusia kohteita pitkin Suomea, jonne pitäisi itsensä saattaa huoltotöitä tekemään.

Tästä opiksi ottaneena olen alkanut suunnittelemaan elämänkuvioita uusiksi. Ensin suunnittelin nykyisen navettani täysremonttia, jotta siitä saisi kahden auton verstaan. Mutta toisaalta yritystoimintakin kaipaisi kipeästi lisää lämmintä tilaa, jotta sitä voisi kehittää. Nykyisellä tontilla taas on parikin ilman rakennuslupaa tehtyä rakennelmaa, koska silloin 90-luvulla ajatus virallisesta rakentamisesta lupien kera oli taloudellisesti mahdoton, rakennettiin vain jotain katoksia siitä jätetavarasta mitä sattui tutuilta saamaan.

Onnekkaasti löysin reilu 12 vuotta sitten elämänkumppanin, joka on mahdollistanut talouden positiivisen kehittymisen. Niinpä teimme tänä kesänä radikaalin ratkaisun ja lähdimme toteuttamaan unelmaa. Ostimme toiselta puolen Kanta-Hämettä keskeltä metsää 30-lukuisen alkuperäiskuntoisen maatilan. Tästä lähdimme rakentamaan rakennusten osalta unelmana ollutta myös kotina toimivaa museotilaa, mutta samalla 5,5ha tontti mahdollistaa suurten varastotilojen ja esimerkiksi 300m2 lämpimän verstashallin rakentamisen. Tämä kaikki myös autoharrastuksen hyväksi, jotta se voisi jatkua yritystoiminnan ohella.

Tarkoitus on siis tässä elämän puolivälissä koittaa perata ylimääräiset aikaa vievät lonkerot ja lopulta päästä tilanteeseen, jossa tilat on remontoitu ja kunnossa ja voisi keskittyä myös elämiseen. Koska tässä ajallisesti haastavassa tilanteessa pitää puurtaa tarmokkaasti, jotta kaikki tämä toteutuisi seuraavan 3-5 vuoden aikana, joutuu myös jättämään kaiken ei-niin-tärkeän sivuun jotta oman unelman saavuttaminen olisi mahdollista.

Käytännössä tämä tarkoittaa, että kaikissa niissä neljässä autokerhossa joissa olen jäsenenä, vetäydyn tavalliseksi rivijäseneksi enkä osallistu lainkaan järjestävään toimintaan. Grupon osalta, jossa olen ollut tuolla järjestävällä puolella mukana miltei alusta saakka eli yli 15 vuotta, vetäydyn esimerkiksi kerholehden tekemisestä sekä tämän foorumin moderoinnista ja vuosikokoukseen osallistumisesta. Samoin tapahtumiin osallistuminen tullee olemaan rajatumpaa. Jos auto on valmiina ja aikaa kalenterissa niin mikä ettei, mutta esimerkiksi nyt päälle puskevat ratapäivät taitavat jäädä väliin, ehkä myös loppuvuoden Carfin ratapäivät. Sääli sinänsä, koska kaikkein varmin bongattava jokaisella GFF ratapäivällä viimeisen 20 vuoden aikana on ollut jokin tummansininen SuperMirafiori.

Varaosakauppaa olen ehdottomasti jatkamassa, siinä on suurin työ jo tehty ja se rullaa huomattavasti pienemmin panostuksin. Tarkoitus on tulla myymään osia keväisin ja syksyisin GFF varaosapäiville ja tällä välin verkkokauppa palvelee. Se olkoon osallistumiseni harrastetoimintaan toistaiseksi.

Myös kerholehteen tulen varmaan jotain kirjoittelemaan, jos sitä joku vielä koostaa. Mutta tällä hetkellä pitäisi seuraavan lehden olla jo laatikoissa, enkä ole sitten toukokuun ehtinyt tekemään mitään sen eteen.. Enkä ehdikään ennen kuin syyskuussa. Ehkä. Materiaali on jo oikeastaan valmiina joten eiköhän se syksyn mittaan ilmesty, ensi vuosi on sitten muiden heiniä.

Toivotaan että kaikki sujuu hyvin ja ehkä sitten 5 vuoden päästä pystyy jatkamaan harrastusta entistä ehommissa tiloissa, jotka vaativat vähemmän jatkuvaa huoltoa ja kunnostusta. Ehkä myös epämääräistä romua on nurkissa vähemmän... Kenties kaupallinen harrasteautojen kunnostustoimintakin löytää tuolta paikkansa. Ehkä jokin kerhotapahtumakin, paljonkos siitä on aikaa kun "Tuuloksen Talviturinat" viimeksi järjestettiin?

Mutta näillä sanoilla ja eväillä on pakko kiittää kaikkia kerholaisia viimeisestä 20 vuodesta, toivottaa hyvää jatkoa ja ehkä sitten 2020-luvulla jatketaan uudella tarmolla harrastusta eteenpäin.

terveisin Sami "Sämpy" Järvinen.
Jokainen Fiat on pelastamisen arvoinen.
www.saminosat.net
Avatar
wellu
Viestit: 6135
Liittynyt: 16.12.2004 07:24
Paikkakunta: Jyväskylä

Re: Sämpy "lopettaa"

Viesti Kirjoittaja wellu »

Todella hieno sepustus. Paljon jaksamista ja voimia, kuulemani mukaan "taloremontti" tms. voi olla haastavaa parisuhteelle. Paussi harrastustoiminnasta on kirjoittamasi perusteella enemmän kuin paikallaan.

Harvoin sitä itsekkään tajuaa "antaa olla" joissain asioissa, vaan painaa väkisin taas huomatakseen kellon olevan 02 yöllä ja aamulla pitäisi olla työmaalla 7:30...

Hatunnosto ja kuulemiin, on kuin mobilistin "toimituksen autot" tai "pääkirjoitus" -palstaa olisi lukenut ja tämä on hyvä asia. :thumb:
Minkä huollan, sen korjaan...
Stefa
GFF
Viestit: 2765
Liittynyt: 14.09.2003 18:47
Paikkakunta: Mäntyharju

Re: Sämpy "lopettaa"

Viesti Kirjoittaja Stefa »

Vietähän mukavaa ja tee sitä mikä tuntuu tekemisen arvoiselta. Turistaan jos törmätään :thumb:
Kääpiöitä oli kahdeksan ja kahdeksas heistä oli Hullu.
Sheivaa mun dekkii.
Avatar
Ippe
GFF
Viestit: 2606
Liittynyt: 27.09.2004 16:20
Paikkakunta: Helsinki 91

Re: Sämpy "lopettaa"

Viesti Kirjoittaja Ippe »

Suosittelen ylimääräisten hommien karsimista, sitten pystyy keskittymään olennaisiin asioihin paremmin.

Eiköhän GFF pyöri jatkossakin ihan hyvin, keskity välillä omiin juttuihin ja jatka palstalla jutustelua.
Fiat X1/9 1500 5-Speed -80 ja 126 - 76
Vastaa Viestiin