Fiat 1920-luvulta

[1300ti]

Keskustelin juuri erään tunnetun harrastajan kanssa, jolla on yhä luovutustodistus ja kauppakirja tästä autosta jo 90-luvulta - auton oikealta omistajalta! Jos Fiat on nyt todella myyty, voin antaa yhteystiedot ostajalle, joka voi sitten yrittää neuvotella auton papereista. Hän oli jo tuolloin myös selvittänyt auton aiemman omistajaketjun, jossa on myös muutama ongelma. Kaikella kunnioituksella, toivottavasti asia selviää ja onneksi en sekaantunut tähän enempää!

Auto on kuitenkin hieno, ohessa kuvia!

[Sämpy]

Onpa tosiaan komeassa kunnossa. Tuosta saisi ihan putsaamalla hienon oil-rag-resto menopelin. Entisöijälle toki tekemistä riittää ihan yhtä paljon kuin huonommassakin aihiossa, kun kaikki pitää käydä läpi ja tehdä uusiksi.

Harvemmin löytää edes hevoskärryjä, joiden verhoilut näyttäisi noin hyvältä. Kiitokset kuvista, nämä olivat kertovampia kuin edelliset. Toivottavasti saadaan auto näytille jonnekin.

[1300ti]

Minusta se oli kuitenkin jo siinä risteyksessä, että ehkä parasta olisi vain konservoida pinnat ja tallentaa Fiat museoesineeksi. Vuosikymmenien säilytys navetan ylisillä on jättänyt tähänkin autoon jälkensä, kun kaikki 20-luvun alumiinivalut murenevat helposti hapettuessaan (minulla on tästä hyviä esimerkkejä), koko tekniikka ja alusta tulisi käydä läpi (etenkin alumiininen perä ja vaihteisto), korissa on puutöitä, nahkaverhoilua peittää melkoinen "suojakerros" ja joitain puutteita toki on. Työtä, aikaa ja rahaa väistämättä kuluu PALJON, kun varovaisesti yksi osa kerrallaan näin mittavaa projektia kunnostaa. Missään nimessä tätä ei kannata silti purkaa kunnostusta varten, muuten se muuttuu liian helposti vain osaläjäksi eikä ilahduta edes omistajaansa vuosiin, vaikka alkuun projekti etenisikin.

Siksi on minusta turhan helppoa kritisoida kanttiautojen kunnostusten tasoa joko liian huonoiksi tai hienoiksi, tulisi ensin muistaa, kuinka paljon osia vaikka tämänkaltaiseen hyväänkin aihioon on lopulta pakko valmistaa, kokonaan itse ja yleensä ilman kunnon mallia. Osia saa vain Fordeihin ja ajokuntoisenakin auton arvo on vain joitain tuhansia enemmän... Se maalataanko lopputulos hyvin tai onko homeinen ja repaleinen verhoilu uusittu, on lopulta se viimeinen murhe, yleensä kunnostustyötä ei muuten kukaan edes näe vuosien urakan päätteeksi. Pitää nähdä puut metsältä...

Nostan siis hattua jokaiselle kanttiautoa kunnostavalle!