Mistä alkoi Fiat harrastus?

[NesteHukka]

Tämä kun on suhteellisen pienen käyttäjäkunnan foorumi, niin ei liene pahitteeksi tuntea porukan taustoja paremminkin.

Ihan kiinnostaisi kuulla, että mistä kullakin on Fiat harrastus tai innostus lähtenyt liikkeelle?

Itselläni sikäli mielenkiintoisesti, että en ollut seurannut yhtään rallijuttuja, en tiennyt edes, että siellä on Fiateillakin kilpailtu (häpeän), ainoa ralliauto, jonka tiesin, oli kai Lancia montecarlo tai 037.

Itselläni oli Lada ensimmäisenä omana autona, ja kaveri oli Fiat harrastaja. Moneen otteeseen puhuttiin Fiatin TC koneen sovittamisesta siihen, kunnes sitten kerran homma meni siihen, että lähdettiinkin sen kaverin kanssa katsomaan yhtä Mirafioria.

Sehän tuli sitten ostettua, ja ihastuin auton ajo-ominaisuuksiin välittömästi!

131:ä on ollut siitä lähtien ajossa lukuisia. Jokunen odottelee suojassa parempia päiviä, yksi on purettu, ja yksi odottaa purkamista. Tietenkin aina yksi on ajossa! Nyt olen päättänyt tehdä poikkeuksen, ja lopetan Mirkuilla ajamisen talvisin, koska en halua enää suolata näitä vähiin käyviä autoja.

Harrastuksen edetessä ostin nämä Guy Croftin fiat kirjat, ja joitakin historiallisia rallivideoita. Nyttemmin tiedän, mikä oli Fiat 131 Abarth rallimaailmassa, ja paljon muutakin siitä historiasta. Uusiin autoihin minulla ei ole mitään kiinnostusta.

[Mika]

Mulle Fiat-harrastus tuli "perintönä" kun vanha Fiat 600 oli säilötty kotipihalle parempia aikoja varten. Ajokortin saatuani tein siitä kesäauton ja kiinnostukseni merkkiin kasvoi. Harrastetapahtumissa näin ensi kertaa Abarth-replikan, ja heti seuraavana kesänä ostin itsekin sellaisen. Sen jälkeen tuli hankittua kirjallisuutta ja tästä lähtikin sitten idea rakentaa mahdollisimman aidonnäköinen kopio. Se jäikin harjoituskappaleeks, kun ajoin sen paskaks ahvenistolla. Nyt onkin sitten jo toinen kopio kohta valmis.

Fiat-harrastuksen rinnalla on ollut muita käyttöautoja, Fiatit on mulle puhtaasti harraste. Kaikki merkit/mallit ikään katsomatta kiinnostaa, mutta olen kokenut 600-harrastuksen niin haastavaksi ja mielenkiintoiseksi, että olen päättänyt keskittyä harrastuksessani pelkästään tähän korimalliin.

[131rally]

Ihastuin -80 luvun lopulla yhteen paikalliseen 131 Racingiin niin että päätin semmoisen hankkia isona poikana. Kun pääsin armeijasta -91 ensitöikseni ostin oranssin metsäänajetun Racingin. Siitä se lähti, olin huoltoasemalla töissä ja meillä kävi aina yksi mummo 600 fiudella, kerran tuli sitten uudella Fiestalla ja kysyin missä auto: navetassa: ostin pois. Iskin sillä nykyisen vaimoni Siinä samalla päätin aloittaa autourheilu-uran, hankimme kaverin kanssa 850 fiuden. Omistuksessani on ollut seuraavat mallit:
600
850
127
131 (mm. Racing, Panorama)
Uno
Regata
Tipo x 2

Ja noista useita koreja kaikkia malleja, yhteensä varmaan n. 20 autoa. Ja jotenkin näihin vain jumiutuu, en osaa sanoa miksi. Vain kerran olen harhautunut välillä kun ostin huoltoautoksi Transitin.

Kerran huoltohallissa kilpuria nysvätessäni yksi paikkallinen tuli pienessä sievässä ja sanoi: "kyllä sinä Marko itseäsi paljon vihaat, kun noita fiiatteja rakennat"

Nyt omisuksessa vain kilpa 131, siihen varakori, ja ajoautona Tipo joka toivottavasti kohta nuorentuu Mareaksi.

[juha]

mulla on varmaan eri merkkejä ollut noin 35kpl Fiatien lisäksi
Jotenkin olen aina pitänyt enemmän vanhoista autoista enemmän kuin uudemmista
<-- ton keltasen hirmun sain sedältäni abaut 10vuotta sitten sitten jossain välissä se tuli iskettyä leimaan nyt sillä tyytyväisenä huristellut kolmisen vuotta (perheen ainoa auto) mitään varsinaista syytä ei ole fiatismi sairauteeni se vain iski eikä o lähteny pois
Ja nyt viime aikoina kiinnostus herännyt 600:sen historiaan ja Abarteihin
Haaveena Reblica tai Liikaa viritetty kusiainen

Fiatin malleja on/ollut

600 useita purettuna/kokonaisena
3 x 127
2 x 128
128 3p on vieläkin
850
1100
panda
uno 45, 55, 60s
ritmo 70, 85cl
croma

[Eetu]

No isukilta tämä on lahjana tullu isä ihastui Markku Alenin ajosuorituksiin fiateilla kuten myös minä. Eka peltoauto 8 vuotiaana oli mirafiori jolla opeteltiin kardaani auton niksit sitten rupesim ajaan mikroautoja ni viimiset vuodet ajettiin italialaisella tony kartilla ja viime syksynä ku sain kortin ni ostin 130 ritmon koska ei löytyny hakemallakaan 131 racingia. Rakkaus italialaisiin autoihin eikun syvenee.

[historic]

-Isäukon 128:t (-74 ja -77) Opettelin noilla ajamaan. Tuohon aikaan "sai" surutta huristella sorateitä 10-vuotiaana kloppina...
-Itselle ostettu projekti 128 18-vuotiaana vm-72, jolla ajoikin systeri, useamman vuoden.
-Sekä tietysti Markku 8) Alen. The Flying Finn!

[SJS127]

Siis kaikki alkoi kauan sitten. Eli noin 2v sitten.Heh. Olen kauan jo haaveillut autosta jolla kiusata muita autoilijoita. Ja ratkaisu ongelmaan löytyi Keltaisesta Pörssistä.Ja LÖYTYIHÄN se. Vm. 1980 Fiat 127 toiselta omistajalta turhana.
Ajettu 130000km. Laatikko pitää meteliä. Hinta 500mk.
Ja siitä se lähti. Kävin ostamassa ko. auton ja ajoin suoraan tallille. Laatikosta tuli kauhea mekkala ajossa ja näyttihän se muutenkin surkealta kun ei ollut pesua/vahaa nähnyt 10 vuoteen ja viimeiset ½vuotta seissyt puun alla.
Pesu ja vahaus sekä öljyä laatikkoon -tosin vetarin laatikon puoleinen suojakumi paikalleen ettei vuoda- ja vot. Äänet katosi ja auto oli kuin uusi.
Seuraavana päivänä katsastukseen ja setä ihmetteli että miten noin vanha 127 voi olla noin siisti ja toimiva.Siis voiko tuosta nostaa loukkaus syytteen???? No joka tapauksessa siitä se alkoi ja into senkun kasvaa.
Ja kun tulee Fiat tapaamisia niin siellä nähdään.

[Tero]

itellä eka fiat oli 14-ikäisenä kun ekan kerran näin 600fiatin niin heti oli sellainen saatava
Itse olen nyt 17v ja ollu jo 2*600 fiattii 1*127 ja nyt 133! Seuraavaksi olen ajatellut hankkia 850 tai 600?!

[kumpulainen_mika]

No mulla tää homma lähti siitä että pikkuserkku kysy viime kesänä että haluanko peltoauton. (127 Stella) Ajattelin ettei vanhemmat ikinä suostuis alhaisen ikäni takia. (16v.) No siinä sitten pehmittelin vanhuksia ja meni melkein puoli vuotta ni auto seisoi kotipihalla. Auto tuli suoraan ajosta joskin aika hemmetin huonokuntoisena mutta kilvissä kumminkin. No meni pari viikkoa ja vein auton amikseen remontoitavaksi. (Opiskelen auto-asentajaksi). Viikkotolkulla laittelin konetta ja koria kunnes yks jästipää meni ottaa multa takapyöränkotelot pois kysymättä multa mitään. No siinä meni viikkojen hitsaukset hukkaan mutta terve kone jäi. No ei muuta kuin uusi parempikuntoinen 127... Tämä onkin jo paremmassa kunnossa. Eli olen tällä hetkellä kasaamassa pirteämmän sortin konetta. Stella on nykyään varaosa-auto, joka on osoittautunut hemmetin hyödylliseksi. Elikkä näin meillä päin.

[vvieri]

Kannanpa minäkin korteni kekoon.

Sain 13-vuotiaana ensimmäisen peltoautoni - Seat 600 joka oli purettu ja rälläköity täysin tohjoksi. Kesän aikana auto sitten kasattiin ja ajelin sillä syksyisin ja talvisin niin kauan kunnes sain ajokortin. Haalin siihen isompaa konettakin (mm. 850:sta) mutta sitten sain naapurilta ilmaiseksi Vauxhall 1.3 koneen jonka hilasin 600:n persuksiin (tuollaiseen kardinaalivirheeseen syyllistyin koska en asioista vielä mitään ymmärtänyt ). Myin auton kun sain ajokortin.

Ajeltuani hetken väärän merkkisillä autoilla kipinä syttyi uudelleen nähtyäni kaverin takapihalla vihreän ykköskoppaisen 127:n raadon. Sain vielä samaan kauppaan 128:n koneen ja rikkinäisen laatikonkin.. tuosta on juttu weppisivuillani.

Ajoautoa kaivatessani sitten ostin samaiselta kaverilta -84 Regata 100S:n ja -82 Mirafiori 1.6CL:n. Tutustuttuani paloina olevaan 100S:n koneeseen tunsin löytäneeni sen oikean... Tuo Regata on edelleen ajossa, ei tosin (vielä) TC-koneella.

Nyt - 14 vuoden aikana - olen saanut haalittua itselleni aika vakuuttavan kokoelman erilaisia varaosa-autoja joista sitten aina kasaillaan ajopelejä niin huvia kuin hyötyäkin silmällä pitäen.

Edit: On vielä aiheellista lisätä että ehkä silläkin on vaikutusta harrastuksen syntyyn, kun mutsin ensimmänen auto oli keltainen 128 - sillä kierreltiin kesäisin Suomea, kaikessa rauhassa ja tuolta lapsuusajalta on todella hyvät muistot.

[-HH-]

No pistetäämpä lyhyttä tarinaa itsestänikin. Eli kaikki alkoi siitä kun sain isäni tätin mieheltä 128:n. Auto oli kohtuukuntoinen ja suht vähän ajettu. Tuon auton erinomaiset ominaisuudet sitten lämmittivät mieltä ja tuolla tuli ajokorttin saatua ajettua aika tavalla, hän koki ja kärsi paljon. Kun jostin pihalle ilmaantui TC-kansi niin sitä ajateltiin tietysti heti tuohon, mittaukset osoitti ettei sopisi mutta samalla syntyi idea sovittaa tuon konehuoneeseen 2-litrainen TC. No, realiteetit voitti heti ja syntyi päätös että tuollainen pitäisi tehdä eri koriin. Kun postiluukusta tipahti Fazan Race World niin visiot senkuin vahvistuivat ja päätettiin samalla tuo tehdä kiertävällä yksnokkasella. Pian olikin pihassa sitten 2-ov Berlina kasi Rytmin 1300cc koneella. Tuosta sitten rakennettiin HRF:n Roadsport-luokkaan sopiva kilpuri jolla ajettiin ekaksi em.koneella ja myöhemmin sinne keulalle lusikoitiin kenkälusikalla 1600 TC Betan laatikolla, muutama vuosi kun taisteltiin lastentautien kanssa niin johan alkoi meno maittamaan. Auto on edelleen tallessa vaikka sillä ei olekkaan ajettu kuuteen vuoteen, comeback pitää tehdään vielä

Tuskimpa tuon jälkeen pitää kertoa miksi tähän harrastukseen ollaan jääty kiinni? Viime aikoina olen toiminut GFF:ssä monennäköisissä tehtävissä mutta nyt olen pääsemässä niistä irti joten toiveita taas projektienkin etenemisen suhteen on. Ai niin, ajot hoittuvat tällähetkellä 125TC Aparaatilla, eli Risto-Reippaalla ja se odottaa pääsyä harrastevempeleeksi kunhan vain saan tuon Theman joskus nipppuun.

[Krisu]

Mulla harrastus alkoi kun käänsin Regatani katolleen 9 päivää ajokortin saamisesta . Se tuli korjattua itse, ja samalla tuli harjoitusta hitsauksesta ym. joten alkoi tehdä mieli jotain projektiautoa.

Kesällä 98 tuli sitten hommattua 128 3P joka alkaa pikkuhiljaa olla haluamassani ulkoasussa ja toimii kesäautona. Kun vielä tallissa on Ritmo 105 TC ja Lancia Thema projektit ja talviautona Fiat Tipo, alkaa vapaa-aika olla vähissä.

[karkin]

No joo,vaikka en ookkaan sitoutunu mihinkään tiettyyn merkkiin ja ajoautonakin on erimerkkinen(se A:lla alkava missä on kone oikein päin ja mitä ei saa täällä mainita )niin kuitenkin täytyy tunnustaa jonkunlainen viha/rakkaussuhde näihin läpimätiin pommeihin.
Syynä siihen on varmaan se,että nuorena kloppina 70-luvulla näitä ei paljon arvostettu ja niitä sai suurinpiirtein hakemalla pois(vielä 80-luvullakin).No sit tietysti tc:t oli otollisia ja helppoja ruuvattavia ja osat eri mallien kesken pitkälti vaihtokelpoisia.Osia kun oli nurkat täynnä niin piti aina olla kasaamassa uutta kulkuvälinettä,johon taas tarvis varaosia jne.(ikiliikkuja tuli keksittyä)
No kuitenkin prätkien,jenkkien,voorttien,ooppeleiden,bemareiden,volvojen,ym. joukkoon on mahtunut jokunen näitä italian ihmeitäkin.elikkä tässä näitä raatoja mitä nurkista on löytyny ja nyrkit kainaloita myöten paskassa ruuvailtu.(ei aika,ikä eikä missään järjestyksessä)
600
850turbo (yllätysyllätys )
850 Sport Coupe (projektina edelleen)
124S
124ST 3kpl
124Sport Coupe 2kpl (muija ja kakarat saa mennä,nämä ei)
130 3.2 V6 (kiva lauluauto,jäljellä vaan kone, laatikko,vanteet ja sekal.osaa)
1500 (nykyisin museoituna tuttavalla)
131 8 kpl:
3xracing,
4-ovinen 2l turbo 1300 merkeillä saabin tappaja 8)
2-ovinen turbo,
Kaikki lopulta 2l TC
132 2kpl 1.6 ja 1.8 TC
argenta 2kpl molemmat 2l TC ruisku
Mielenkiinto hiipui näitä himmeleitä kohtaan kun joku ääliö keksi ruveta tekemään näitä etuvetosena .No kuitenkin niitäkin on jokunen päässy pihaan eksymään:
127 (ikävä kyllä)
128 ritmo 85 kutiteltu pannu,mamman kauppakassi
Uno 1500 ritmon rojuilla
Ritmo diesel (1.8TC sport coupen kutiteltu pannu,vetarit kesti 5km
Croma Tie
Kyllästyin näihin kun laatikkorikon jälkeen joutu puol autoo purkamaan eikä ollu tunnin päästä takasi baanalla niinkun takavetosen kanssa
No nyt tietysti joku vetää herneet nenäänsä tän jutun takia mut ei kannata!Ei näistä raadoista näköjään eroon pääse ja aina niitä pari pitää pihassa olla ees naapurien kiusaks!
Ps.ehkä tuohon joukkoon täytyy tunnustaa pari TC-tzigulia joihin syvästi häpeillen tunnustan raiskanneeni pari special T:tä
Täytyy kai pari Alfaakin vielä tunnustaa eli:
Alfa GTV6
75 2.0 TC
JA TIETYSTI MAXIMUM ATTACK

[NesteHukka]

No nyt tietysti joku vetää herneet nenäänsä tän jutun takia mut ei kannata!

No täytyy mainita, että ei kyllä itseänikään kiinnosta etuvetoiset vesikelkan vertaa Ei edes käyttöautona voi ajatellakaan.

Sori vaan 127 harrastajat

On muuten syssyllä käyttöauton hankinta edessä. Taidan ostaa perinteisen takaveto Ladan, niin saa senkin hankinnan kuitattua yhden kuun palkasta

[-HH-]

Mulle Karkin taisit tuon piikin heittää. Ei, tuohan oli kirjoitettu oikeen hyvällä huumorilla, ei tuosta voi hernettä nenään vetää. Laatikonvaihtoa kannattaa tosin vielä pikkasen etuvetoiseen harjoitella, tai sitten valitsee suoraan riittävän vahvan askin ja vetonivelet... Eikös tuo tiisseli-Riston aski ole niillä vakio vetareilla, mitään vahvempaa siinä ei ymmärtääkseni ole.

Harrastustahan tää on, kiva välillä on jotain ruuvailla ja toisinaan tuntuu että kipataan kaikki huussit kaatikselle mutta kun ajan antaa kulua niin inspiraatiota aina vaan jotain löytyy. Ei kai noista ropposista koskaan eroon pääse, rahoistaan vaan...